Käytiin tänään pitkähäntäveneellä Tonsai beachillä. Sellai muutamaa astetta hipimpi paikka tossa lyhyen matkan päässä. Ranta, muutama rantarafla mis rastahemmot chillas ja siistit kalliot mihin riki pääs taas roikkuu :) tosi kiva ja rauhallinen paikka mis ei liikaa ihmisiä. Riki kerto, että baarimikko oli punasilmänen ku kävi viemäs roskii ja kyseisessä paikassa myytiin happy shakeja hieman korkeemmalla hinnalla mitä pelkät hedelmäshaket maksaa :) Päästiin taas vähän ihastelee hienoi luoliikin. Ja siin vaihees ku lähettiin niin meri oli kadonnut. Jouduttiin kävelee ainakin 100 metrii meren pohjamudissa ennenku löydettiin taas merivesi mist päästiin veneen kyytiin.
Eilen käytiin nopparattara beachillä ( tai jotain sinne päin) ja sieltkin oli vesi kadonnu satojen metrien päähän. Ranta oli vaa haisevaa pohjamutaa parisataa metrii pidemmälle ku yleensä ja sit se muta oli viel täynnä kaikkii ällöi lierokotiloita. Mesta oli täynnä paikallisii, jotka etti lierokotiloita, ku olivat siinä uudenvuodenpäivä piknikillä rantapolun varjoissa. Ilmeisesti tuoretta merenelävää grillailivat. Tuntu myös siltä, et uudenvuodenpäivänä roskakuskit oli vapaalla, koska se paikka hais ihan hirveeltä ja täälkin kaduilla oli haisevii jätesäkkei, mitä yleensä ei oo.
Riki on saanu uusia kavereita apinoista. Ao nangin hyvä puoli on se, että ton biitsin eteläpäässä chillaa hirveesti apinoita. Löydettiin ne vahingos yks päivä, mut ne löytyy sielt kyl joka päivä, ku turistit ruokkii niit. Ekan kerran ku nähtiin ne niin pikkuapina kiipes rikin haaremihousujen lahjetta pitkin ylös roikkuu pää alaspäin rikin käsivarteen, ku halus pöllii Rikin kädessä olevan vesipullon. Lopult Riki luovutti pullon niille ku sen harteilla oli 3 pikkuapinaa ja yks tunki jo pikkusia tahmasormiaan rikin korvaan :D Siin meni Rikin yksityisalueen raja ja luovutti, et apinat suostu lähtee. Onneks ne isommat oli rauhallisii, eikä kiipeilly ihmisissä. Uudenvuodenaattona Riki halus viedä niille lahjaksi avatun kookospähkinän, jota ne kaapi pikkutassuillaan innolla suuhun. Banaaneist ei niin välittäny, ku saavat niitä liikaa. Joku urpo anto niille hilloo, josta kyl tykkäsivät, mut en usko et sokeri ja lisäaineet on kauheen hyväks apinoille.
Ollaan vähä piiloteltu auringolt pari päivää ku Riki sillä kiipeilyreissullaan oli vähä kärtsänny nahkansa, ku en ollu tuputtaa sille arskarasvaa. Mut sillä oli ollu tosi kivaa kiipee kallioit ja hyppii meree. Ne meni hienolla purjelaivalla sinne ko pudalle. Missä pääs kiipee köysitikkaita pitkin merestä parin metrin korkeuteen, josta alko kiipeilyreitti. Sitä sai sit mennä niin korkeelle ku uskals. Siel oli kuulemma kans tosi hyvät snorklausvedet.
Uudenvuodenaaton kunniaks käytiin starbucksissa pistää elämä risaseks herkku kahveilla ja vihreillä teillä :) Sit käytiin irkkupubissa, mis raaskittiin ostaa yks hiton kallis 6 euron pint magners siideriä. Muuten tyydyttiin alle 2 euron smirnoff iceihin ja breezereihin. Siel oli tosi kiva livebändi soittaa irkku musaa ja lämmin henki kaikenkaikkiaan. Yleisöst eka yks vaihto paikkaa basistin kaa sit sen jälkeen yks vaihto paikkaa lyömäsoitin tyypin kaa ja lopult yks herttanen irkkumies vaihto paikkaa kitaristi laulajan kaakin. Kaikki bändit jäsenet vaihdettiin siis kerran, mut eri aikaan sentään. Sit me mentiin illalliselle tohon rantsuun just ennen puoliyötä ja kerettiin vuodenvaihteeks muiden kanssa rannalle kattoo satoja ellei tuhansia ihmisten lähettämiä valkosia paperisia tulilyhtyjä ennen ku tosi hieno ilotulitus alko. Se oli siistii seistä meressä ja kattoo tätä kaikkee lämpimässä ja tosi lähelt. Helsingissä ku en oo viel ikinä onnistunu näkee kunnolla sitä isoo tulitusta, ku en oo päässy tarpeeks lähelle. Sit olin ostanu naapurikaupasta tähtisadetikkujakin mitä päästiin heiluttelee niin et muut oli kateellisii. Yks ruotsalainen poika tuli heti kyselee mist hän saa niit hänen tyttöystävälleen, joka oli muuten hankolainen. Ne kutsu meidät ulos bilettääkin niitten kaa, mut oltiin ehkä vähän tylsii ja mentiin vaa nukkuu nätisti pienessä hiprakassa. Näin vaihtui meidän vuosi.
Ollaan selvitty alun kulttuurishokista mitä tulee tähän kanariamaiseen ao nangiin. Ollaan löydetty täält apinat, ja huokeemmat ja ei niin älämölöset ruokapaikat ja naapurirannat pienen venematkan päästä. Ja on tääl lämmin ja ok ranta. Päälletulevat raflojen sisäänheittäjät toki vähä rassaa vaikka niin kauniisti osaavatkin muutaman sanan suomea. Lisäk toi naapurin irkkupubi on jees ja meidän majapaikka on ihan jees :) Aluks meinattiin lähtee täält saman tien, mut nyt ollaanki tääl yks yö pidempää ku oli tarkotus. Syynä se, että saatiin päivää myöhemmin vasta majotus meidän seuraavasta kohteesta Ko Bulon Leestä.
Lähetään siis ylihuomenna pakulla ja laivalla Ko bulon leehen, jotku kirjottaa myös Ko bulone. Se on niinpikkunen saari tuolla lähempänä Malesian rajaa, että monet paikallisetkaan ei sitä tiiä ja törmättiin tos finnmatkojen oppaaseenkin joka oli ihan huuli pyöreenä ku kerrottiin mihin mennään. Pieni saari mihin menee tyyliin kerran päiväs laiva ja sielt pääsee tyyliin kerran päivässä poiskin. Teitä saarella ei oo ollenkaan. Matkaopaskirja sano, et vaan autiosaari ois rauhallisempi. On siel yks kylä ja peräti joku pikku koulukin, oisko asukkaat ollu merimustalaisia. Meidän majapaikka on bulonhill, jonka omistaa ranskalainen nainen ja sen paikallinen mies. Sähköö taas vaan öisin ja voipi olla, että kännykän kuuluvuus taas siinä ja siinä enkä tiiä pääsekö nettiinkään. Tiedoksi kotiin päin, et ei tarvii huolestuu, jos meist ei viikkoon kuulu mitään.
Tavataan siis Niina ja Julia Ko Lantalla 18.1. Ja sitä ennen meidän suunnitelmat avoinna.4 yötä tuolla bulon leellä ja sit ehkä koh mookille tai ngaille tai kradanille tai jonnekin mihin vene vie ja mist löytyy katto pään päälle. Hyvää uutta vuotta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti