Tää tällai pikku saari minkä helposti kävelee ristiin rastiin. Pieni viidakkovuorikin tossa yhes osassa saarta on, mut sinne ei oo lähetty kiipee kun tätä viidakkoa ihan tarpeeks täällä alhaallakin :) Asutaan siis saksalaisen naisen ja hänen thaimaalaisen miehensä pitämässä 8 bungalowin bulonhill resortissa vaa tyyliin minuutin kävelymatkan päässä saaren parhaalta rannalta. Heti ku saavuttiin tänne niin nähtiin ku sellai puoltoista metrinen varaani käveli meidän mökin ohi. Aiemmin oli siis tiedossa, että tääl on eläimiä ja ne vähän jänskäs mua etukäteen. Onneks tää omistaja saksalaisnainen tuli mun pikku pelot tiedostaen heti alkuunsa kertoo meille mitä vaarallista saarella on ja mitä ei tarvii pelätä.
Nää parhaimmillaan 3 metriset varaani liskot mitkä menee jatkuvasti meidän bungalowin ohi ja ali niin on oikeesti kaikista mukavampia otuksia täällä ja aika kiehtoviakin. Oman mökin kuistilla on aika kiva istuu ja kattoo ohimenevii liskoja. Vartissa näkee helposti ainakin kolme erikokosta varaania menevän johonkin suuntaan. Meidän vieressä on merenranta bulone resort, joka heittää kaikki ruoanjämä jätteensä siihen heidän tontin takaosaan kuoppaan lähelle tän meidän majapaikka bulonhillin tonttii ja niist mullan alla mätänevistä ruoista tulee niin mehukkaat tuoksut, et sen takia liskot kävelee siit meidän mökin ohi aina sinne kuopalle syömään ja takas pusikkoon mikä on siis meidän resortin yläpuolella. Nää liskot on niin nössöi et juoksee heti karkuu, ku ihminen tulee kohti ja ne ei oo mitenkää agressiivisia ihmisiä kohtaan, jos niit ei kiusaa ja tää resortin saksalaisnainen Katja sano, et ei mitää varaa et tulis bungalowiin, ellei säilytetä sisällä satoja kaloja, jonka tuoksunperässä ne tulis. Ainoo harmi niist kuulemma on ku ne tunkeutuu resortin keittiöön ruoan hajun perässä ja huitoo hännällään kaiken alas ylös ja ympäri.
Sitten muihin eläimiin. Huojentavin asia minkä Katja kerto meille oli se, että mikään näistä eläimistä ei tapa vaikka purressaan saattaakin olla erittäin tuskallisia. Saarella on skorpiooneja, joiden pisto sattuu hitosti ja joitain isoja tuhatjalkasia joiden purema/pisto sattuu vissiin viel enemmän. Ollaan onneks nähty vaa sellasia pikkusia harmittomia tuhatjalkasia, jotka vissiin vaa vähän polttaa iholla. Ne tulee aina suihkun avoimesta viemärist ylös, jos sitä ei huuhdo tarpeiks usein tai tuki jollain. Meillä siis sellai saippuakippo avoimen viemärin päällä mistä suora yhteys pihalle sen jälkeen ku eka
tyyppi kiipeili meidän vessan seinällä. Näihin törmättiin jo toki bottle beachilläkin. Sit katja sano, et nää ötökät ei hyökkää sun kimppuun, mut paras keino välttää puremia on kattoo mihin astuu. Ja pimeellä aina kulkee taskulampun kaa. Riki eka epäili et pyhpah taskulamppu turha, mihi sitä tarvii. Ekana iltana käytiin rannalla kattoo tähtii pilkkopimeessä niin kymmenet hermitravut kävelee vastaan kuivalla maalla ja mitä lähemmäs meni merta ni sitä enemmän niit tuli vastaa. Ne ei vaarallisia mut ehkä saattais saksillaa purra, jos niitten päälle astuu. Lisäks mua ällöö ajatus siit et kävelen pimeessä ja kuuluu vaa kruts ku astun niitten päälle. Ne ku liikkuu aika hitaasti ja on isojakin. Kuultiin eilen meidän respan taikkumiehelt, et ne tulee pimeellä kuivalle maalle etsii ruokaa ja et ne kasvaessaan
vaihtaa aina kotia. Eli niil aina joku simpukan kotilo mitä kantaa selässässään ja mihin piiloutuu jos vaara uhkaa. Ja sitkune kasvaa liian isoks ni niiden pitää etsiä uus koti mihin mahtuu, eli isomi simpukan kotilo tai jotain. Ihan hauska tieto sinäänsä. Sit tääl tietty kaikkii liskoi sammakoit ja muit pikku nilviäisii minkä päälle en haluu astuu pimeel.........
Mut eilen kiitin luojaani siitä otsalampusta mitä kannettiin pimeellä mukanamme. Käveltiin meidän respan pikku tiellä ja perkele pilkkopimeessä valokeilaan meidän eessä tuli KÄÄRME keskellä kapeeta pikupikku tietä. Ne paskiaiset mitä pelkäsin eniten tänne tullessani ja kun katja sano, et hän on asunu tääl 9 vuotta ja on nähny vaa 5 kertaa käärmeen ja ne usein siel metikös....niin luulin et okei ei niit oo niin paljoo ei törmätä sellaseen. Vaikka yks suomalainen nainen tääl kertokin pari päivää aiemmin, että parivuotta sit täällä käärme oli jotenkin päässy heidän ystävien bungalowin vessaan ilmeisesti viemärin kautta ja puri sit jotain ja kyllä sattu. Ni eikös me sellaseen törmätty ja kakkahalvaus meinas tulla. Oli onneks aika pieni metrin mittanen ja luokerteli vaa siit ihan meidän eestä pikku tien poikki ja meil tuli siis Rikin kaa vähän eriäviä mielipiteitä miten poistutaan tilanteesta. Riki ois halunnu jähmettyy paikalleen ja kattoo ku se menee pois ja minä puolestan juosta eri suuntaa karkuun samantien ku tsekkasin, et jatkaa matkaansa eri suuntaan ku me. No pienen sekoilin jälkeen selvittiin hengissä. Käärme ei purru ketään ja mentiin kertoo Katjalle, joka äidillisesti kyseli miten nyt voidaan :D tän järkeen Rikikin huolellisempi tukkii sitä suihkun viemärin holee sen jälkeen ku on käyny suihkussa :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti