Koh Lipe

Lipellä lautta jätti meidät sellaselle saaren pattaya beachin edustalla kelluvalle laiturilaivalle. Ranta siis niin matala ettei lautta voi mennä rantaan, eikä saarelle oo tehty mitää kunnon laiturii. Yleensä tällasissa tilanteissa jouduttu maksaa sit 50 bahtia per nenä siitä, et paikalliset tulee heittää pitkähäntäveneellä sut alle 100metrin päähän rantaan. Niin myös tällä kerralla ja ekaa kertaa jouduttiin maksaa ympäristömaksukin ennen ku ees päästiin saarelle. Jokaisen saarelle tulevan on siinä laiturilaivalla ostettava 50 bahtin venekyyti ja 20 bahtin ympäristömaksu. Lipussa tosin luki et ympäristömaksu 30 bahtia, mut ehkä se oli alennuksessa sinä päivänä. Toivoo vaa sopii, et nekin rahat oikeesti menee johonkin ympäristön siivoomiseen tai muuhun, eikä jonkun pilvipään illanviettoon. Pilvipäitä siis tälläkin saarella riitti, mutta palataan niihin myöhemmin.

Rantaan päästyämme jätettiin Riki rinkkojen kaa istuu pikkuseen ravinteliin ja lähettiin tyttöjen kaa etsii majapaikkoja. Löydettiinkin hyvällä tuurilla heti siit walking streetiltä jostain sukellusmestan resortista huoneet molemmille. Eka oli vaa yks huone, jonka Niina ja Julia arvonnassa voittivat, mut sit löyty mulle ja Rikillekin vielä siivoomaton huone, kun kävi ilmi, et tarvitaan tosiaan 2 huonetta.

Ihan kivat rivarihuoneet vessoilla saatiin. Meidän vessa tosin hais aina ihan hirveeltä viemäriltä. Ekaa kertaa oli myös liskotiivis huone meillä, mut ei murkkutiivis. Tällä kertaa meidän huoneeseen ei voinu jättää yhtää mitää syötävää, ellei halunu löytää miljoonaa pikku sokerimurkkua huoneesta. Niina ja Julia puolestaan sai teippailla hyttysverkot uudestaan seinään ku vähä repsotteli irti. Lisäetuna meidän vessan lavuaarissa oli sellai ominaisuus, et aina ku peset kädet niin peset myös varpaat. Lavuaarista lähti kyl varmaa ekaa kertaa tosi hienot viemäriputket vesilukkoineen, mut heti ekasta saumasta kaikki vesi pursu ulos liitosten välistä ku tiivistesilikonitkin oli vähä kulunut :D näistä huolimatta oli kyl ihan siistit huoneet. Ja aijuu talo tarjos herätyksenkin joka aamu ekaa kertaa siin viiden kuuden aikaa, kun seinän takana kukko alko huutaa täpöö. Ja sit se jatkokin sit huutamista useaan otteeseen aina muutaman kerran tunnissa, miten nyt sattu huvittaa. Kaikki muut paitsi minä nukkukin sit korvatulppien kera :)

Saarella on kolme päärantaa. Vilkkain on tuo pattaya beach ja samalla ehkä niistä huonoin meidän mielestä. Se on niin täynnä ja uima-alue taas rajattu tosi pieneks, kun pörisevät pitkähäntäveneet ja muut veneet vie suurimman osan tilasta. Paras ranta uimiseen ja rannalla makaamiseen oli sit varmaan sunrise beach. Siel oli ihan mielettömän kirkas vesi ja hiekkapohja ilman kivikkoja. Ja mukava ranta tietty. Sit oli viel sunset beach. Siel pääsi kattoo auringonlaskuja ja snorklaaminen oli aika helppoo ku korallit on niin lähellä rantaa ja vesi kirkasta. Pelkkään uimiseen vähän huono juurikin tuon lähellä olevan korallin takia, jonka päällä ei kauheesti saa talloo. Lisäks vedenpohjassa asusteli monia merisiilejä...eli vähän pelottava vesi uimiseen jos ei oo uimalaseja. Lisäks saarella ois ollu muutamia pienempiä rantoja, joihin ei keretty.

Tytöt nautti joka päivä rannoista, lämmöstä ja auringosta ja me liityttiin aina osaks päivää niiden seuraan, ku ei tosiaan kyetty olee yhtä paljoa auringossa. Lisäks useimpina päivinä tyttöjen seurana rannoilla oli pari suomalaista poikaa Joonas ja Simo. Nää pojat tytöt siis tapas jo Lantalla ja sit tultiin samana päivänä tänne Lipelle ja ollaa aina porukalla istuttu iltaa ja syöty. Saari on myös niin pieni, että jokaisena  neljänä päivänä törmättiin aina poikiin sattumaltakin pitkin päivää.

Iltaa tuli tosiaan istuttua useamman kerran tuolla tyttöjen ja poikien kaa. Löydettiin saaren walkingstreetiltä kiva pikku cocktail ulkobaari, míssä kaikki drinksut 100 bahtia eli reilu 2 euroo. Tästä tulikin melkein meidän jokailtainen kohde, koska juomat huomattavasti halvempii ku muualla ja lisäks sielt pysty ottaa mukaan juoman ja jatkaa matkaa muualle.
Ekana iltana eksyttiin kaikkiin pilvipääbaareihin taas. Eka oli joku sawadee bar, missä tarjoilija mies oli hieman omituinen...liikehti vähän ku kapteeni jack sparrow ja ei muistanut meidän tilausta juuri kahta sekunttia pidempään. Laskutuksessakin meni jotain vikaa ja me saatiin yli 100 bahtia alennusta...ei vissiin enää muistanut mitä piti laskuttaa ni laskutti jotain :S sen jälkeen mentiin sellaseen pikkubaariin missä reggae soi, nimi oli ehkä forra. Siellä nähtiin ku baarimikkopoju sauhutteli tiskin takana pilveä ja tarjoili parille miehellekin siin tiskillä. Silmät alko punottaa ja hymy levii naamaa tarjoilijapoitsul. Siin vaihees ku oltiin poistumassa ja mentiin tiskille maksaa lasku ni poitsulla ei ollu enää mitää hajuu mistään. Ku kerroin että voisin maksaa meidän juomat niin vastaus oli tyyliin et, Jaa.... Mitäköhän te joitte? Noh kerroin ystävällisesti, että yksi chang ja yksi bacardicola. Vastaus viipyili taas hetken... "Aaaa...hmmm...120 bahtia" ja levee hymy perään silmien killittäessä mihinsattuu. Noh annoin 200 bahtia ja jätkä kyykisty niiden kaa tiskin alle ilmeisesti johonki kassalle. Viipy siel vähän aikaa ja nosti pään ja kysy mult et, "Niin, paljon mä sanoinkaan et se lasku oli?" Ja anto mun käteen 60 bahtia. Ajattelin, et voihan nyt vittu mikä pilvipää. Kerroin kuitenkin ystävällisesti, että 120 bahtia. Tähän jätkä sit taas hitaasti mietittyään totes et " Aaaa... 20 bahtia lisää". Ja käytti taas tovin aikaa tiskin alla etsiäkseen sitä 20 bahtin setelii. Noh mikäs tässä, mun juomien ois vissii pitänyt maksaa tyyliin 220 bahtia ei 120 bahtia...mut jos pilvipää tarjoilija antaa alee ni mikäs siinä, ku saari muuten vähän kans hintavampi paikka. Illan opetus oli että kannattaa käydä pilvipäitten baareissa. Käy paljon halvemmaks itselleen ku ne ei osaa laskuttaa oikein :)

Tällä saarella taas ihmetteli hetken, et oliko pilvi tosiaan laitonta Thaimaassa ja joutuuks siitä muka linnaan. Joka ilta tuntu jossain haisevan. Ja yleensä ne oli just ne tarjoilijat etupäässä pössyttelemässä. Sit ne hillu siel baarissa ihan silmät ristissä. Meinasin yhelle alkaa riehuu ku se rantabaariss meinas astuu pikku koiranpennun hännen päälle ku ei vissiin tajunnut mitään tästä maailmasta.

Yhessä rantabaarissa tosiaan oli viisi ihan sairaan sulosta koiranpentua köllimässä maassa istuintyynyillä ihmisten keskellä. Niiden äiti vaa nukku vieressä ja isi pyöri siin jossain ympärillä. Tällä saarella oli taas ihan hirmusesti kulku kissoja ja koiria ja koiranpentuja. Koirat ku paritteli siel keskellä katua miten lystäs pitkin päivää : ) mekin kerran todistettiin Niinan kaa ku kaks koiraa paritteli silleen peput vastakkain katsoen eri suuntiin ja ihan keskellä walkingstreet katua kivan istuskelu baarin eessä. Kymmenien ihmisten kävellessä vieressä....hiukka ällöö :)

Illanvietoist viel sellai, et yks ilta oltiin myös sellasessa longtail baarissa, jota Rikille suositeltiin livemusan takia. Löydettiin siis aiemmin elephant ravintolasta kitara, jota sai soittaa. Se olikin hyvä miesparkki Rikille, kun me tytöt kierreltiin turistikauppoja. Riki soitti siel nurkassa melkeen sulkemiseen saakka ja sit tarjoilija vinkkas, et Riki varmaa tykkäis longtailin livemusasta. Mentiin sinne siis tyttöjen ja poikien kanssa kuuntelee thaimaan, englannin ja saksankielistä livemusaa. Baarissa oli myös sattumalta suomalainen tarjoilijanainen. Ja jotenkin muutaman drinkin jälkeen se pääty siihen, että Riki oli siellä soittamassa kitaraa koko baarille ja koska saksalainen ei tuntenut Rikin biisiä niin Riki sai myös laulaa sen koko baarille :) saksalainen soitti sit sähköurkuja taustalla. Eli Riki veti ensimmäisen yhen biisin keikkansa ja sai suuret taputukset :) Joku ruotsalainen mammakin ihastu sen rytmitajuun jo aiemmin ku Riki osas soittaa niin hyvin tamburiinia. Baarissa oli siis sellai rytmirinki, et bändi soitti ja yleisö sai kaikkii marakasseja ja tamburiineja :D

Yks walking streetin hellyyttävimmistä liikkeistä oli sellai yoohoo pancake koju. Sitä piti sellai iäkkäämpi paikallinen rouva ja se aina huuteli sielt kojustaa kauniisti yooohooo! kaikille kadulla kävelijöille. Sit yhtenä iltana ku haluttiin mennä ostaa pannarii ni se ei ollu siel kojussa ja meinattiin jo huolestuu. Huudettii " yoooohooo!" Ja johan sieltä jostain kuulu " yooohooo" ja mamma tuli nurkan takaa esiin tekee meille pannareita. Ihana mamma!

Lähdön aika kun koitti niin ostettiin liput Langkawille Malesian puolelle. Niina, Julia, Simo ja Joonas puolestaan lähti samana päivänä phi phille. Saatiin meidän liput kai tosi halvalla eli 850 bahtia meidän dive resortista ku muualla oli 1200 bahtia. Tätä ihmetellen oltiin varmoja et joku tulee perii jotain huuhaa maksuja meilt viel, mut ei. Ainoastaan malesian puolella pakukuski otti 200 bahtia siit että ajelutti meidät hotlalle.

Lähtöaamuna tajuttiin et meidän check in piste oli se sama pilvipää reggae baari missä istuttiin ekana iltana ku se tarjoilija oli ihan sekasin. Nyt oli toinen mies baaritiskintakana keräämässä meidän passit....hiukka epäilytti antaa meidän passit jollekin baarissa mikä hais aamuvarhasellakin ihan pilveltä. Noh siinä sit ooteltiin jonkun aikaa et lähettiin liikkelle. Ja johan se sama pilvipääjätkäkin joka silloin ekana iltana tarjoili meille niin oli herännyt palvelemaan meitä maasta poistujia. Hyppi siel rantahiekassa muovitaskun kaa mis oli meidän kaikkien passit iso virne naamalla ja ohjas meidät pitkähäntäveneisiin, jotka vei meidät laiturilaivalle, mistä noustii speedboatin kyytiin. Siellä se sit istu ku pikkulapsi iso virne naamassa pitkähäntävenee keulassa ja olin varma et puolet passeista tippuu koht mereen sen kädestä....mut ei. Laiturilaivalla se levitti kaikki passit siihen penkille ja kaikki sai ettii sielt penkiltä omansa.....että näin :D Sitä ois voinu ottaa taas ihan kenen passin vaa :)

Mut kaiken kaikkiaan lipe oli ihan yllttävän mukava paikka. Pelättiin etukäteen et on kauheen kallis ja täynnä turisteja. Mut ei se viel ihan täynnä ollu turistei, et kyllä onnistu rantahiekasta löytää rauhallisen paikan itsellekkin jos ei pattaya beachille jäänyt. Paikassa oli tarpeeks kivoja pikkukuppiloita missä istuu iltaa. Hinnat toki oli muuhun Thaimaan hintatasoon vähän korkeet....mut suomalaiseen hintatasoon viel aika halvat. Kokoajan sinne rakennetaan lisää, et muutaman vuoden päästä turistien määrä paljon korkeampi varmasti. Vielä siel ei ollu ees automaattia, mut sellanenkin kai tulossa ku turistit lisääntyy, ensimmäinen seven eleven myymäläkin oli tullut....mikä on siis merkki saaren kasvusta.

Siirtymä Lantalta Lipelle

Tytöt oli siis vikan yön Lantalla meidän kaa nukkumassa, kun rotat ahdisteli. Aamulla ennen kuin lähdettiin Lipelle niin tytöt kävi hakee viel kamansa ja löysivät 2 jyrsittyä reikää mökkinsä seinästä vanhan yhden sijaan. Eli hyvä että tulivat yökylään meille. Eipähän rotat käyny puree Niinan kookosrasvasia jalkojakaan.

Aamulla odotettiin sitten meidän majapaikan edessä pakua hakemaan meitä. Etukäteen oli sanottu, että jos on vartin myöhässä niin pitää soittaa lipunmyyjä naiselle, ettei vaa kukaa unoha hakee meitä. Noh pyydettiin meidän respan tätiä soittaa thaimaaks sinne et asia menis perille ja sehän sit soitti, velotti siit 20 bahtia ja tiuski et "she say yes, she confirm!" Niin että mitä että :D tarkempaa vastausta ei tullu. Kuka varmisti ja mitä ja että onko joku tulossa??? Haun piti olla 9.00 ja ku viel 9.30 ketään ei näkynyt niin meit alko vähä huolestuttaa, ku Lipen lautan pitäis lähtee 10.00. Todettiin et hitto vie, me lähetään taksilla.

Käveltiin lähimmille tuktuk takseille ja sanottiin et halutaan satamaan ja näytettiin meidän lippu. Ne vaa totes et ei he vie meitä, et oottakaa vielä. Siinä koitettiin inttää, et joo mutku kello on 9.40 ja lautta lähtee kohta, ni ne vaa et oottakaa. Prkl! Siinä sit lähikauppiaskin tuli kyselee mihin mennään ja alko soittelee sinne toimistoon mist ostettiin lippu ja kyselee meidän kyydin perään. Noh samalla hetkelle sitten lavataksi tuli meidän hotlan pihaan ja vaan 45 minsaa myöhäs ja vartti ennen lautan lähtöö....

No onneks thaimaassa harvoin mikää lähtee ajallaan. Mehän kerettiin siinä 10 kilsan ajomatkalla noutaa viel pari tyyppiä samaan kyytiin. Lavataksin penkit oli jo tosin niin täynnä, et vikat jotka tuli ni sai nippanappa toisen pakaran lavan sisäpuolella olevalle penkille ja toinen pakara jäi sit roikkuu sinne ulkopuolelle :)

Satamassa oltiin joku vartti myöhässä ja meille ilmotettiin et lautta lähtee 10.30. Täällähän nää matkatoimistojen pakukuskit aina kai soittelee noille lauttafirmoille et oottakaa tai sit lauttafirmat kattoo vihkoistaan et 10 matkustajaa puuttuu....odotellaan! Arvaatte varmaan, että 10.30 se lautta ei todellakaan liikkunut mihinkään. Vaa odoteltiin viel vähä lisää ku phuketista oli lautta tulos, jonka matkustajat siirrettiin viel meidän lauttaa...Lauttamme lähti sit siin joskus 11.00 vaan tunnin myöhässä. Miten me ees tosin oltiin nii optimistisen pöljiä, et odotettiin et lautta ois lähteny ajallaan ja et oltais myöhästytty siitä. Oishan meidän pitäny tietää paremmin reilu kuukaus maassa olleina.

Matka meni lipelle ihan rattosasti. Minä, Riki ja Niina vedettiin pahoinvointipillereitä naamaan niin että torkuttiin enemmän vähemmän koko viiden tunnin matka. Julia sen sijaan virkeenä istuskeli kannella ottaen arskaa ja katsellen maisemia. Vikaks tunniks pariks tuli tosin torkkuu meidän kaa, ku aurinko alko polttaa.

Tytöt tuli Lantalle ja eikös rotat alkanut heti häiriköidä :)

Jei tytöt on tullu meidän kaa tänne Lantalle. Tuli viis yötä sitten ihan illalla niin myöhään, että kaikki majapaikat oli jo sulkeutunut. Onneks meidän huonees oli kolme aika leveetä yhenhengen sänkyy, et tytöt pysty ole yhen yön meidän best house hotellin huoneessa, ku minä ja Riki kyettiin nippanappa nukkuu samassa sängyssä. Onneks tyttöjen ei myöskään pommitettu bangkokissa, kun siel oli just tyttöjen tulopäivänä tehty joku pommi-isku.

Tytöt majottu sit tohon vieressä olevaan funky fishiin. Niillä siel pieni rottaongelma, kun eka niinan reppu oli jyrsitty rikki samasta kohdasta, mis sisällä oli pähkinöitä. Sit joku oli käyny jyrsii sen kookosöljyrasva purkkii. Ne löys seinäst holen ja tilkitsi sen pahvilla ja teipillä, mut ei auttanut aina tuli rotta läpi ku ne oli poissa.Muuten oikein kiva mökki niilkin. Mitä nyt Niina käyny meil suihkussa pesee hiukset, ku niil on ihan paineeton suihku. Mut hei niil on jääkaappi ja se on jo aika luksusta. Ja aijuu tulivat taas vikaks yöks meille nukkuu kahdestaan yhteen sänkyyn, kun rotta taas ahdisteli. Eivät pystyneet nukkuu ku kuulivat kuinka rotta jyrsi itteään sisään teippien läpi. Julia kiels niinaa käyttää mitään kookosrasvoi, jos niiden tuoksu houkuttaa jyrsijöitä mökkiin :D

Ollaan tässä muutama iltaa koitettu vähän ettii rantapaikkoja mis olis jotain menoo, mut ihmeen hiljanen on kyllä tää lanta ton iltaelämän suhteen. Pari iltaa sit käytiin piratesbarin beachpartyi kattoo. Siel oli kyl ihmisii mut siel oli joku kobran lumoomis/pussaamis/rääkkäämis show, jota ei niin välitetty jäädä kattoo ja sit kaikki muut rantaraflat olikin aika tyhjii. Tääl joka ilta tyyliin yks paikka mis jotain menoo ja muut paikat kuolleita. Suurin meno ois ollu tos vieressä kyl thai boxing stadiumilla, ku siel oli tappelut menos ja paljo yleisöö.
Aiemmin oltiin toisella rannalla, tuol reppureissaajien kivikkoisella rannalla. Sielt löydettiin kans tyyliin yks paikka mis lauantai iltana oli ihmisii. Juliakin oppi haistaa miltä pilvi haisee, tuolla rannalla vierailtaessa.
Käytiin yhtenä iltana kans main roadin irie  tai iric baarissa kuuntelee live rokkibändiä, mikä oli kyl ihan jees.

Päivisin tytöt on uskollisesti palvonut aurinkoo ja me ollaan oltu osa-aikaa niiden kaa ja sit otettu vähä lepoo varjos, ku ei me kestetä aurinkoo samalla tavalla ku tytöt. Niina ja Riki kävi aiemmin oil massagessakin tos rannalla. Niinan loppuhuipennus jäi vähän vaisuks, ku olin paljastanut miten mulla lopussa niksautti selän. Sit ku hieroja meinas niksautella Niinaa ja käski sen rentoutuu, niin tietenkään ihminen ei rentoudu, jos tietää et toinen koittaa rusauttaa sun selän :D  Juliakin kävi vikana iltana testaamassa hieronnan, eli nyt on kaikki käyty. Mulla tosi viel traumat taolta, niin en oo sen jälkeen käyny.

Ollaan käyty pari kertaa tyttöjen kaa saladanissakin ostaa apteekist ja vaate- ja korukaupoist kaikenlaista ja rikikin sai pro uimalasit sukellusliikkeestä. Tääl esim tollai lanta bazaar ulkoilma ostari tai mikä lie missä yllättävän paljon kaikkee kivaa turistikamaa myytävänä. Tytöt pääs tutustuu paikalliseen katuruokaa, ku tiel kymmenii ruokakojui. Toisella kerralla käytiin ihan black pearl rantaravintolassa, mikä yksi noista monista jotka riviin rakennettu tolpilla meren päälle. Sit käytiin hommaa kans lauttaliput täältä ko lipelle. Piti käydä rahaakin taas nostaa niin et pärjää, ku lipellä ei automaattei tai pankkei. Lipel ollaan sit viel hetki yhes, kunnes me jatketaan malesiaan ja tytöt kai phi phille. Törmättiin kanssa kadulla erääseen suomalaiseen kirjailija tv-persoonaa, joka oli meidän kaa yhtäaikaa bulonella. Sekin sit hoksas et oltiin oltu siel yhtäaikaa ja tuli jutskailee meille. Pieni on maailma.

Käytiin pari päivää sitten tutustuu ao kantiang rantaan, jota kehuttu kauniiks. Olihan se, mitä nyt vesi oli siel vähän pisteliäällä päällä ja osittain pohja kivistä minkä huomas päiväl ku vesi alko laskee. Tääl thaimaas melkee joka paikas siis vesi pistelee. Joku sano et se on joku plankton joku sano et saattaa olla ihan minimeduusoja. Miten vaan ni vaaratonta kuulemma. Joskus pistelee enemmän, joskus vähemmän.
Tytöt siis palvo aurinkoo ja me käytiin kävelee viehättävää pikku kylää läpi. Oli siis muutava ravintola, apteekki ja myymälä, ei muuta. Paitsi löydettiin tosi upee näköalapaikka Rikin kaa ku kiivettii sellasen kukkula vuoren päälle. Siel oli joku topview ravintola  ja upeet maisemat merelle ihan jyrkänteen reunalta. Toiseen suuntaan näki sit ton kantiang rannan ja kohoavan vuoren rinteen, mis oli hienostohotlaa yms. Kyl kelpas juoda limpparit pikkumajassa ja katella maisemia.

Lanta oli ihan jees saari, mitä nyt ehkä vähän liian laajalle levittäytynyt mun makuuni, kun rantaa joku 20 kilsaa. No mut tuktukeilla pääsee. Ja välillä saatu ihan autokin alle neljään pekkaan ku on lähetty jonnekin mis mopotuktuktaxi hyytyis matkalla 5 ihmist kyydis. Me plus kuski siis.
Mut lähetään siis just Ko Lipelle, mikä taas siinä mielessä saari mun makuun tälleen ennakolt, et siel ei kai autoi ja ja autoteitä. Kooltaankin niin pieni, et kävellen pääsee joka paikkaan. Oon oppinut että tykkään ihan pikku saarista, mis rauhallisempi tunnelma ja jaloilla pääsee siis helposti joka paikkaan ristiin rastiin.

Koh lantalla reppureissausta...ja taas me nähtiin käärme :(

Ollaan oltu nyt kolme päivää Lantalla kahdestaan ja joko tänä iltana tai huomenna Niina ja Julia tulee meidän seuraks reissaa. Riippuen siit pääseeks ne viel tänä iltana tulee krabin lentokentält tänne.

Tänään muutetaan long beachin pohjoisosaan, ku sielt löytyy tyttöjen toivoma hyvä ranta ja edullisempia majapaikkoja. Aluks ku tultiin tänne niin oltiin yks yö saladanissa eli saaren pääkylässä swedish house pubissa nukkuu yks yö. Sitten muutettiin kaheksi yöks tänne klong khongille reppureissaajien suosimalle alueelle. Ekaa kertaa tultiin uusiin kohteisiinn ilman, et oltiin majapaikat etukäteen varattu ja suht kivuttomasti menny vaikkakin rinkan kantaminen polttavan auringon alla keskipäivän aikaa rantahiekassa tarpoen ei oo ehkä miellyttävin kokemus :)

Saladanissa toi swedish pub oli ihan jees. Oli rakennettu meren päälle samaan riviin monien muiden ravintoloiden ja majapaikkojen kaa. Kiva nukahtaa ku aallot lotisee alla. Ravintola puolikin mis soi aina jazz oli ihan viihtyisä vaikka eka vähän karsastettiin paikkaa. Vieressä merestä kohoava hiekkadyynikin oli aika hienon näkönen. Epäilyttävää oli naisten vessan/suihkun seinässä oleva n. 3 senttii halkaisijaltaan oleva hole seinässä naapurihuoneeseen. En tiiä harrastivatko pitäjät jonkinlaista tirkistelyä, mutta päätin olla käyttämättä kyseistä tilaa uudestaan.
Saladan on siis tää pääkaupunkikylä. Siel ravintoloit jonkun verran ja jotain kauppoikin, mut ei mun silmään kauheesti muuta. Kaupoist tekis kyl mieli ostaa kaikkee, mut ei rinkkaa mahu viel täs vaihees. Hintataso ihanasti alhasempaa ku muis turistikohteis. Useimmat suuntaakin sielt etelämmäs erilaisille rannoille. Tällä saarella ku koko länsiranta on hiekkarantaa... Varma reilu 20km verran.

Tääl klong khongissa on siis vähä tällästa reppureissaaja henkee. Alhasemmat hinnat, koska laskuveden aikaan kaikki rantaveden kivet tulee esiin, eikä ranta siis paras uimiseen. Toki tuol pystyy uimaan kiviä väistellen. Onneks Rikil uimalasit, ku käytiin pulahtaa ni johan se löys meidän vierest pohjahiekasta rikkinäisen pullon pohjan terävät reunat suoraan ylös, et aijai ku ois tuntunu kivalt ku ois siihen astunut. Seuraavaks se näki rauskun ja lähettii taas eri suuntaan ku niidenkään pistos ei vissiin mukavimmasta päästä. Tällä rannalla vähä ymmärrettiin miks meidänkin majapaikal o uima-allas pihalla. Ekaa kertaa ollaan siis majapaikas, jossa uima-allas ja mitä saadaan luvallisesti käyttää. Joskus ku ollaan saatettuu käydä luvattomasti hienompien paikkojen altais ja allassuihkuissa. Meidän halppishuone toki ihan kauimpana rannasta melko lähel ajotietä. Mut tää huone ihan pirun iso ja sain tästä alennustakin ku sanoin et ei oo varaa kallimpaan :D Lisäks tää on toka paikka koko reissun aika mis saadaan lämmin suihku huoneessamme. Eka oli taolla ja siitä on jo aikaa.

Täs vieres rannalla joitakin kivoja rentoja rantaravintoloita. Useimmat paikat tuoksahtaa vähä jännältä huumausaineelta vaikka kaikkien huumeiden pitäis olla hirmu laittomii tääl. Tää henkilökunta osittain tällä rannalla kans tosi outoo. Todennäkösesti kaikki kokoajan pilvessä tai jossai ja käyttäytyvät hiukka jännästi. Tarjoilijat naureskelee asiakkaiden tilauksille ja muutenkin asiakkaille ihan pöljistä asioista, niinku heillä olis heidän omassa päässä hurjan hauskaa. Ja puhekin menee toisinaan vähä heikosti perille näille chilleille tyypeille. Mut oikeesti täällä on pari tosi mukavaa paikkaa, jois voi istuskella. Bee bee bungalows oli kiva sellai afrikkalaisen pikkukylän olonen paikka, mis rantahiekas porukat istu kaikenlaisissa ajopuista tehdyissä pikku majois syömäs ja juomas. Ja sit kaislabambu bungalovit siin ympäril.

Eilen käytiin tosiaan varaa täst päiväst eteenpäin meille huone long beachin best housesta. Ihan vaa, jotta päästää lähelle hyvää rantaa, mikä oli tyttöjen toive. Siel syvempi ranta ja ei kivii. Ja nähtiin taas hitto käärme siel nurkil. Me ollaan näköjään jotain käärmebongareita. Se oli reilu metrin mittanen ja vihree ja onneks oli päivänvaloo, et nähtiin sen liike nurmikolla. Tuntuu et liian usein tilanteet lähel, et meinataan astuu sellasten päälle. Hyi! Noh pitää täälkin ottaa lamput käyttöön ku kävelee pilkkopimeessä.

Viimepäivinä käyty näit rantoi läpi ja käytii ihan saladanin alapuolella olevalla klong daollakin. Vaikutti kans kivalta, mut sellai matala ranta, et laskuvedenaikaan varsinkin saa taas kävellä jonkuaikaa et on vedes kunnol. Mataluutensa ansioista myös lapsiperheiden suosiossa. Ja jotenkin en halunu jättimäiseen bulone resortiin, eli paikkaa jossa hirveesti huutavia lapsia koko ajan ympärillä, niin päätin että väärä ranta meille :D

Saarellahan suositeltais vuokraa skootteri, mut ollaa kuultu liikaa huijausjuttui niist, et vältellään skootteriin niin pitkää ku mahollist. Noil mopo tuktukeilla hyvin pääsee tota yhtä tietä ylös ja alas. Ja niis ollu söpöi pikku lapsii töis eli äitinsä seurana juttelee turisteille niitä näitä.

Ko mook

Tultiin hienosti speedboatilla vähäsen pohjosemmaks ko mook saarelle. Jotenkin speedboateissa onnistutaan aina saamaan ne peräpaikat eli paikat neljän halavatun kovaääniseen moottorin vierestä. Siin ei sit tarvikkaan puhuu tuntii yhtään mitään, ku keskustelu menis sillee et "Täh", "Ai mitäh", "Mitäh", " Vitut, anti olla, ei mulla ollukkaan mitää asiaa" Maisemat on kyl kivat, kun näkyy kaikkii pieniä kalliosaaria. Vähän ne on tyyriitäkin kyytejä muihin kulkuneuvoihin verrattuna, mut ainakin nopeita. Sit ku ollaan perillä niin luulee tulleensa kuuroks, ku moottorit sammuu ja on vain hiljaisuus.

Asutaan Rubber tree bungalow nimisessä resortissa. Meillä taas muuten ihan kiva mökki, mutta meidän vessan ovi tehty kevyestä pellistä ja se on siis ihan erikokoinen kun tuo oviaukko. Muuten ihan ok luksus mökki, mut joka puolelt vessan ovee näkyy 5 cm tyhjää ilmaa. Ja siis vessan katonrajas taas sellaset aukot et sielt tulis vaik varaani sisään. Lisäks ovi ei tietty pysy yhtää kii. Sidoin siihen kahvaan sit meidän pyykkipussin painoks, jotta se pitää jotenkin painollaan sitä kii, ettei varaanit vessasta tuu yöllä tähän makkarihuoneeseen :D Tää mökin tiiveys on ainoo asia mist jaksan valittaa tosta aiemmin kirjoittamastani Älä oleta saavasi-listasta. Pitäiskin lisätä siihen, et älä oleta saavas lavuaaria, koska se puuttu tästä paikasta. On kyl talon puolest käsisaippua, mut ei lavuaaria mis pesis kädet. Viemäri ei myöskään vedä yhtään suihkuvesii alas, et meil oma uima-allas tuol vessas. Joku oli aiemmin kirjottanut arvostelun kai täst paikasta, että iso lisko jäi jumiin viemäriin. Noh tais olla just tää mökki ja nyt se lisko edelleen jumis tuol niin ettei vesi mee alas.  Tää oli kuitenkin eka paikka mis saatiin tervetuliais juoma mehut, et astetta hienompi paikka :D

Tää rubber tree bungalow majapaikka on tossa saaren parhaan rannan haad farangin tuntumassa. Ranta siis suomennettuna ulkomaalaisten ranta ja nimi tulee siitä, että rannalta näkyy kallio, joka jonkun mielestä joskus on näyttänyt ihan valkosen ulkomaalasen pärstältä. Ku sitä kallion seinää kattoo niin vähän saa mielikuvitusta käyttää tai nauttia muutama drinksun siinä rantabaarin hiekassa, että alkaa kallion seinä näyttää valkosen ihmisen sivuprofiililta. Ranta muuten ok ja vesi tosi kirkasta, mutta siinä rajattu uima-alue, joka aika pieni. Muu tila ku varattu pitkähäntäveneiden parkiks tai kulkuväyläks. Riki harmitteli, ku ei pystyny sukeltaa, ku ei päässy tarpeeks syvälle. Rannalla pari resortia ravintoloineen, jotka levittää pöytänsä illalla rantahiekkaan sekä pari rantabaaria. Auringonlaskut näkyy tosi kauniisti. Meidän lemppari olikin chill out diversien paikka, missä sai makoilla rannalla, juoda drinksui ja kattoo vaa auringon laskevan. Tääl nähtiinkiin ekaa kertaan auringonlasku melkein kokonaan, ku yleensä sitä ei oo nähny alas saakka pilvisyyden takia.

Lähettiin  kahtena päivänä retkelle saaren toisellepuolen. Ollaan otettu mopotaksi kyyti sinne ja kävelty aina takas toi 3,5 kilsan matka. Siel oli ihan erilaista. Matala ranta, josta vesi vetäytynyt kaukaisuuteen. Rannalla ei kauheesti ollut hotelleja yms vaan paikallisten kalastajien hökkeleitä. Ja ne oli todellakin hökkeleitä. Jotku rakennettu tilkkutäkkimäisesti pellin paloista, jotku saatto olla läpimädän näkösestä puusta tai jotain siltä väliltä. Talot roskakasojen keskellä. Välissä menee pikkunen kävelytie/polku, mitä pitkin pääs muutamiin edullisempiin majapaikkoihinkin. Mut ihmiset siel kaikki tosi hymyileväisiä ja tervehti ja jotenkin tosi lämmin tunnelma. Kukot, kanat, kissat, koiranpennut, vuohet yms. juoksi siel jaloissa. Rikikin leikitti viittä pentua. Hyvä ettei yks niist lähteny meidän messiin. Kävelymatkallakin törmättiin pariin tosi söpöön koiranpentuun, jotka oltais voitu ottaa rinkkaan mukaan.

Toi itäpuoli siis tollai paikallisten kylä, mikä kyl vähän sai ajattelee. Tosi mukavan olosii ihmisii, jotka asuu ihan kakkamajois roskan keskel niin et peseytyykin siin kävelytien varrella saavissa olevasta vedestä äyskärin kaa, mut jaksaa olla kuitenkin niin hyväntuulisia. Lapsilaumakin kesken leikkien tuli innoissaan meille huutelee hello, sawadee. Kaikilla ovet auki ja kaikis talois ei kaikkii seiniikään ja telkkarit sisäl, mut kukaan ei pölli keltään mitään. Kunnioitetaan toisen omaisuutta. Hieman erilaista tosiaan suomessa. Jos en kaikkea lukitse ja vedä helsingissä pyörää kettingillä tolppaan kii niin johan lähtee kävelee. Ja jos ei runkoo saa, niin pyörät lähtee. Ja kaikki rikotaan mikä mahollista. Tääl sen sijaan kukaan ei todennäkösesti tee ilkivaltaa tai varastele. Tosi symppis kylä hymyilevine ihmisineen ja leikkivine lapsineen vaikka asuinolosuhteet onkin tosi karut. Mun tekikin siel mieli ostaa joka paikasta jotain halpaa ihan vaa sen takii, et saa tuettuu niitten bisnestä. Ostettiin lauttaliputkin ko lantalle mielummin sellasesta kaatuvasta tönöstä, missä pyörätuolissa oleva paikallinen mies myi lippuja, kuin näist hyvin muutenkin toimeentulevista majapaikkojeni lippumyymälöistä. Ihan vaa sillä, et jos se tönön mies sais siit ennemmin jotai provikkaa, kuin noi isommat turistiresortit. Mun lemppari oli kauppa mistä sai ostettu käsintehtyjä kookostuotteita. Koruja, kauhoja, kahvikuppeja, koriste elefantteja yms. Ihan kiva käydä tällasellakin saarella mis näkee myös tavallista thaimaalaista elämää, eikä kaikkee oo rakennettu hienoiks turisteja varten.

Hei hei ihana Ko bulone!

Tähän saakka kun ollaan päästy reissua niin aattelin, et ton Rikin vois paketoida vaikka kuplamuoviin niin elämä ois vähän helpompaa, ku ei ois kokoajan joku paikka auki. Onneks on itsetehty ensiapulaukku messis. Aiemmin reissussa sil tuli vähä asfalttiihottumaa kyynerpäähän ja korvan taa ku perse ei osunutkaan penkkiin vaa poika köllähti maahan. Sit se ei osannu kävellä portaita ylös ilman et kolhi oikean pikkuvarpaansa portaisiin niin, et muuttu mustaks :D Täällä bulonella se ui käsipohjaa ja sai käteen ja rintaan pikkuhaavoi. Eilen tuuli ja seistiin puun alla niin, että puusta tippu kaks metrinen oksa meidän päälle niin et eka se tippu rikin otsaan ja sit hitaammin mun olkapäähän. Mussa ei naarmui, mut Rikil taas kuhmu ja vähän asfaltti ihottumaa otassa. Tänään päästin sen yksin kävelee rannalle. Niin eikös se vaa tiirannu horisonttia eikä kattonu eteensä. Ja taas yks varvas kuoriutu nahasta johonkin kiveen. Et nyt on varpas paketoitu :D Nämä ja meidän vatsasairastelut ja matkapahoinvoinnit ja hyttyskutinat on kyllä kiittänyt, ku paketoin pari beautyboxia täyteen lääkkeit, haavanhoito kamaa yms. mukaan.

Voisin vihdoin kirjotella vähän meidän ajasta täällä bulonellakin, kun huomenna ollaan lähdössä jo eteenpäin koh mookille. Meidänhän piti aluks tulla tänne vaa neljäks yöks, mut sitten otettiin pari yötä lisää ja ku ei vielkää haluttu lähtee niin viel pari yötä eli yhteensä oltu 8 yötä tääl.

Me ollaan tosiaan tässä itäkärjes saaren parhaan rannan tuntumassa. Tos viereises ja tässä resortissa on aika tosi paljon ruotsalaisia ja jonku verran suomalaisia. Sit saksa, ranska ja venäjä kans aika hyvinedustettuina. Lisäks oon varma, et toi viereinen bulone resort on kansainvälisen vauva.fi nettisivun suosittelema kohde lapsiperheille. Siel ei muita ookkaan. Varsinkin jos menee niiden raflaan illalla ni olo vähä ku ois menny lastentarhaan :) Suomalaiset nuoret sit on aika hyvin päätyny tähän meidän majapaikkaan. Kaikki suomalaiset jotka tääl on ni on varmaan ostanut saman mondon matkaoppaan ku me, opas nimittäin suositteli tätä paikkaa ihan hirmusesti.

Täällä oikeesti koko reissun kirkkain vesi ja tosi kiva ranta. Nimi white sandy beach on oikein kuvaava, niin on valkost ja hienoo hiekkaa, mist voi ettii hienoi simpukoit. Kirkkaassa vedessä jos näkee ison mustan alueen ni se ei ole kiveä vaan kalaparvi, jotka tullu syömää rannan tuntumaan. Turisteja ei todellakaan oo mitenkään liikaa ja rannalta saa helposti oman rauhallisen paikan. Hauska sinänsä, et tässä rannalla on vaan 3 resorttia ja koulu. Sen sijaan, että saaren paras ranta ois rakennettu täyteen luxus resortteja niin ei. Yks on vaa rannalla ja pari siin tuntumassa. Sit koulu vie ainakin puolet siit rannan eessä olevasta maasta. Ei siin mitään ranta on kuitenkin kaikkien käytös. Ja turistitkin voi tulla siihen rannan viereen niitten urheilukentälle pelaa korista tai jalkapalloa.

 Ainoa huono puoli tääl on tuo sähkö. Ei sen takia et sitä saa ilta kuudesta aamu kuuteen vaan sen takia, että se pitää ihan julmetonta vinkuna ujellusta. Tuntuu ku se vinkuna tulis kaikista puista, kun kaikuu jotenkin oudosti. Muualla saarilla sähkö pitänyt sellasta hennompaa ruksutus sirkutus ääntä, mut tääl huutaa ja vinkuu, onneks vaa jonku max pari tuntii ehkä päiväs. Eri puorilla saarta toki vähä eri aikaa. Ihmettelin tossa et mikä ikinä se systeemi onkaan ni eikö sitä saa paketoituu pumpuliin. Rikikin tykkäs ideasta.

Ekana päivänä ku istuin rannalla ja riki oli snorklaamassa vedessä, niin Riki löys merisiilen ja huus siit mulle. Minähän sit huusin sille rannalta, et älä astu sen päälle ja tule pois sieltä. Ne siis kans yks saaren kivuliaista otuksista. Rikikin pelkää niit, ku sitä peloteltu lapsena, et se halvaantuu samantien jos astuu sellasen päälle :D Noh siinähän sit sellai suomalainen nainen tuli kysyy, et ollaanko suomesta ja milloin tultu ja onko meillä lapsia. Minähän töksäytin samantien et "No ei" et ihan kahdestaan ollaan ton vedessä olevan Rikin kaa. Se ku oli luullu, et sellai yksinäinen leikki-ikänen siin vedenrajassa mun ja Rikin välissä olis meidän. Luuli varmaa, et sille huusin et tuu pois sielt, enkä Rikille. En siis päässytkään heidän lapsipiiriinsä, ku ei ollukaan siitä lasta. Jos mul ois ollu ni se lapsi ois varmaan saanu heti kaveriks kaikki tän saaren suomalaiset, ruotsalaiset ja paikalliset merimustalaislapsetkin. Sit se kerto, et heidän ystävä on se kirjailija ja tv persoona, joka mondon oppaassa mainittiin tällä saarella majailevan eli omg ollaan oltu julkkiksen kaa tällä saarella yhtäaikaa...en oo kyl ihan varma kuka se  näist on :)

Asiasta kukkaruukkuun eli merimustalaisiin, jotka on tän saaren alkuperäisasukkaita. Kun tästä kävelee kohti saaren toista päätä kukkulan yli niin siellä on kylä. Aluksi on sellai osio mis vähän enemmä turisteille tarkotettuu vaatimatonta bungalow ja ravintola aluetta. Täälhän ei siis oo autoja vaan muutama mini traktori ja lavaskootteri vaa. Eli päätie/polku on leveimmillään metrin levynen ja osin jopa päällystetty. Tuolla ranta on vähän rumempaa mangrovemetsäaluetta eikä enää oikein uimiseen sopivaa. Sitku jatkaa viel vähän syvemmälle saarta niin löytää merimustalaisten vaatimattoman kylän ja vielä syvempää kumipuuviljelmien takaa niiden kalastajakylän. Käytiin siellä tallustelee yks päivä ja nähtiin ku varaani jäi loukkuun kalastajien katiskaan maalla. Hätäänty hirveesti, mut pääs lopult pois onneks. Kalastajat touhus siel keskenään ja hymyili vaan meille hymyillään, joista puuttu yleensä puolet hampaista. Kumipuuviljelmät jännän näkösii ku hirveesti puita joissa roikkuu muovipussi metrin korkeudessa, mihi valunu valkosen keltasen ruskehtavaakin mömmöä. Tosi kiva pikku kylämäinen saari mis pari tosi vaatimatonta kauppaa ja joitakin vaatimattomia ravintoloit ja majapaikkoja. Täällähän ei sillee oo oikeen muuta tekemistä kun rentoutuu ja katella varaaneja ja se on sopinu meille oikein hyvin.


Onnistuttiin saarella saamaan molemmat samana päivänä sellai saarella liikkuva pöpö, joka aiheuttaa päivän vatsataudin. Sama tauti oli kuulemma käyny kaikki lähisaaret läpi. Sama tauti oli myös monella muullakin meidän saarel yhtäaikaa ja sen huomas siit, et saarella alko fantat loppuu ja kukaan ei ollu kerenny hakee puisella pitkähäntäveneellä sitä mantereelta 22 kilsan päästä. Riki selvis taudista tosiaan vuorokaudessa ja väittää, et johtuu siit et söi Katjan ja paikallisten suosittelemaa lämmintä riisikeittoo, mikä siis parantaa taudin ku taudin. Mä sairastin sit pari päivää ku join vaa kylmää ja jätin kuumat keitot nauttimatta.

Harmi lähtee täältä, ku alko olla jo aika kodikasta. Varaaneja tulee ikävä ja tosi hyvää biitsiä. Ja Rikillä tulee kitaraa ikävä. Se ku sai lainata sellasen meidän resortista meidän bungalowiin koko viikoks. Oli se ihan kiva ku oli oma kitaransoittaja kuistilla ja itte luki jotain jänskää kirjaa vaan. Vaikkakin saattaa olla, että ei tarvii vähäänaikaan kuunnella muutamaa J. Karjalaisen biisii, kun ne alko aika hyvin soida koko ajan päässä, kun mun personal kitaristillä oli inspiraatio harjotella sen biisei :D

Älä oleta saavasi näitä halvemmissa majapaikoissa!

Etittiin illalla Rikin kaa netistä majapaikkaa meidän seuraavasta kohteesta koh mookista. Siinä tulee aina katottuu majapaikkojen yleisarvosanaa ja ihmisten palautteita kyseisistä paikoista ja perustelut miksi ovat antaneet hyvät tai huonot pisteet. Yks paikka varsinkin oli saanu jostein ihme nillitäjiltä miinusta monesta asiasta, jotka meistä jo kuuluu asiaan, jos ei majoitu hienoimpiin hotelleihin. Tehtiinkin sitten iltamme iloksi lista siitämitä kaikkea ei kannata olettaa saavansa, jos majottuu Thaimaassa hiukka halvempiin paikkoihin. Hiukka halvemmat paikat siis meidän kohdalla on maksanut 10-25 euroo per kahden hengen huone/bungalow per yö. Ja aina ois noistakin varmaan saanu puolet halvempii majapaikkoi, mut me hienohelmat ei oo suostuttu menee kaikista halvimpiin ja kälysimpiin paikkoihin.
Jos siit majotut tämän hintaluokan paikoissa niin Älä oleta saavasi...
- lämpimiä suihkuja tai ylipäätänsä mahdollisuutta säädellä veden lämpötilaa mitenkään
- pehmeetä patjaa. Useimmiten aika tosi kovia, ihanku melkee lattial nukkus.
- sähköä päivä aikaan. Ja enempää kuin yhden pistorasian, jolloin pitää punnita pidänkö yöllä tuulettimen päällä vai lataanko ipadin tai kännykän tai kameran
- kaikkia sänkyvaatteita. Usein on aluslakana ja tyynyt tyynyliinoineen, mutta ei minkäänlaista peittoa tai pussilakanoita
- pyyhkeitä
- kylppäriin mitään saippuoita tai varsinkaan vessapaperia
- omaa kylpyhuonetta/vessaa
- tiivistä bungalowia tai edes hotellihuonetta, mihin ei vähintään muutamat gekot pääsis huoneeseen kakkimaan. Viimeistään vessan seinässä aina hirveet reiät, useinmiten huoneenkin katonrajassa. Ovien alta myös useimmiten luikertelis vaikka käärme.
- hintaankuuluvia aamupaloja
- mitään mukavuustuotteita kuten telkkaria, tuolia tai jääkaappia. Luxusta on sänky ja tuuletin ja joku valo. Hyttysverkko jo extra plussaa.
- myöskään aina tuuletinta, josta huomais onko se päällä vai ei muuta kuin äänestä. Useimmiten ollu kyl suht tehokkaita.
- länsimaalaista vessaa, jonka sais vedettyä. Jos ei oo reikä tai malja lattialla, niin sit on selkänojaton pönttö, jota ei pysty vetämään ja äyskärillä saat ottaa hanasta vettä huudellaksesi tai yrittääksesi saada jätöksesi jotenkin menemään alas. Välillä ei siis paperia tai toimivaa bidet-suihkua tai mitään muuta tarjoolla ku ämpäri vettä ja äyskäri, jolla myös takapuoli ois tarkotus huuhtoo :) ja paperiahan ei sit tietenkää saa heittää pönttöö koko maassa.
- että pimeessä voit kävellä ilman valoa bungalowin ympärillä liiskaamatta liskoja, sammakoita, rapuja, käärmeitä, tuhatjalkasia, etanoita yms.
- saavas äänieristettyä huonetta/bungalowia. Jossain seinässä aina hole usein useampia niin, et liikenteen tai viidakon tai ravintolan äänet herättelee yöllä.
- verhoja ja jos sellaset saat niin älä oleta, että ne peittäis leveydellään koko ikkunan. Hyvä olla oma huivi tai pyyhe, jonka voi ite ripustaa ikkunan eteen verhoks.
- huonesiivousta kertaakaan reilu viikon majotuksen aikana ainakaan, jos et sitä erikseen pyydä. Roskikset voit ihan itte vaihtaa ja viedä henkilökunnalle.
- henkilökuntaa, joka osais englantia paria sanaa enempää. Kovasti nää juttelee toisinaan mutku ei lausu r, s tai l kirjaimia ja jättää kaikista sanoista lopun pois ja sanoo jokasesta tavusta tai sanasta vaan alun niin vaikee ymmärtää.
- jos tilaat majapaikan ravintolast kalliimpaa länkkäriruokaa listalta niin et tuu saamaan sitä välttis ihan lähitulevaisuudessa, eikä makukaan aina ihan kohillaan. Seurueen thai-ruoan tilaajat usein syöneet oman ruokansa kauan ennenku yks länkkäri ruoan tilannut saa omaa annoksensa.
- upeeta uimarantaa, vaikka majapaikka mainostaakiin olevansa ihan merenrannassa. Ranta saattaa olla haiseva mutaranta, pohjalla mistä laskuveden aikaan paljastuu vieri vieressä olevat lasisirpaleet.
- juomakelpoista vettä vesihanasta mistään tässä maassa. Joka päivä tulee ostettua aika monta vesipulloa kaupoista
- huonetta, johon henkilökunnalla on vara-avain. Jos unohat avaimen sisälle ja laitat oven lukkoon. Se on voi voi ja tiirikkamies pitää kutsuu paikalle. Tätä tapahtunut muillekin kuin meille.

Eli näitä asioita kun et suosiolla oleta saavasi reippureissatessasi Thaimaan eri majapaikat läpi, niin säästyt monelta omalta känkkäränkältä ja ei tarvii resorttien sivuilla valitella. Jos haluu hienompaa niin tarttee maksaa enemmän.

Ko bulonen eläimet

Lähettiin siis vajaa viikko sitten ao nangilta pikkupakulla ja speedboatilla tänne Ko bulone tai Koh bulon lee tai jotain siltäväliltä nimiselle saarelle. Aiemmassa tekstissä taisin maininta et vaan autiosaari ois rauhallisempi jonkun oppaan mukaan, mut tais mennä saaret sekasin. Vaikka ei tää kyl mitenkään ylivilkas saari oo :)

Tää tällai pikku saari minkä helposti kävelee ristiin rastiin. Pieni viidakkovuorikin tossa yhes osassa saarta on, mut sinne ei oo lähetty kiipee kun tätä viidakkoa ihan tarpeeks täällä alhaallakin :) Asutaan siis saksalaisen naisen ja hänen thaimaalaisen miehensä pitämässä 8 bungalowin bulonhill resortissa vaa tyyliin minuutin kävelymatkan päässä saaren parhaalta rannalta. Heti ku saavuttiin tänne niin nähtiin ku sellai puoltoista metrinen varaani käveli meidän mökin ohi. Aiemmin oli siis tiedossa, että tääl on eläimiä ja ne vähän jänskäs mua etukäteen. Onneks tää omistaja saksalaisnainen tuli mun pikku pelot tiedostaen heti alkuunsa kertoo meille mitä vaarallista saarella on ja mitä ei tarvii pelätä.

Nää parhaimmillaan 3 metriset varaani liskot mitkä menee jatkuvasti meidän bungalowin ohi ja ali niin on oikeesti kaikista mukavampia otuksia täällä ja aika kiehtoviakin. Oman mökin kuistilla on aika kiva istuu ja kattoo ohimenevii liskoja. Vartissa näkee helposti ainakin kolme erikokosta varaania menevän johonkin suuntaan. Meidän vieressä on merenranta bulone resort, joka heittää kaikki ruoanjämä jätteensä siihen heidän tontin takaosaan kuoppaan lähelle tän meidän majapaikka bulonhillin tonttii ja niist mullan alla mätänevistä ruoista tulee niin mehukkaat tuoksut, et sen takia liskot kävelee siit meidän mökin ohi aina sinne kuopalle syömään ja takas pusikkoon mikä on siis meidän resortin yläpuolella. Nää liskot on niin nössöi et juoksee heti karkuu, ku ihminen tulee kohti ja ne ei oo mitenkää agressiivisia ihmisiä kohtaan, jos niit ei kiusaa ja tää resortin saksalaisnainen Katja sano, et ei mitää varaa et tulis bungalowiin, ellei säilytetä sisällä satoja kaloja, jonka tuoksunperässä ne tulis. Ainoo harmi niist kuulemma on ku ne tunkeutuu resortin keittiöön ruoan hajun perässä ja huitoo hännällään kaiken alas ylös ja ympäri.

Sitten muihin eläimiin. Huojentavin asia minkä Katja kerto meille oli se, että mikään näistä eläimistä ei tapa vaikka purressaan saattaakin olla erittäin tuskallisia. Saarella on skorpiooneja, joiden pisto sattuu hitosti ja joitain isoja tuhatjalkasia joiden purema/pisto sattuu vissiin viel enemmän. Ollaan onneks nähty vaa sellasia pikkusia harmittomia tuhatjalkasia, jotka vissiin vaa vähän polttaa iholla. Ne tulee aina suihkun avoimesta viemärist ylös, jos sitä ei huuhdo tarpeiks usein tai tuki jollain. Meillä siis sellai saippuakippo avoimen viemärin päällä mistä suora yhteys pihalle sen jälkeen ku eka
tyyppi kiipeili meidän vessan seinällä. Näihin törmättiin jo toki bottle beachilläkin. Sit katja sano, et nää ötökät ei hyökkää sun kimppuun, mut paras keino välttää puremia on kattoo mihin astuu. Ja pimeellä aina kulkee taskulampun kaa. Riki eka epäili et pyhpah taskulamppu turha, mihi sitä tarvii. Ekana iltana käytiin rannalla kattoo tähtii pilkkopimeessä niin kymmenet hermitravut kävelee vastaan kuivalla maalla ja mitä lähemmäs meni merta ni sitä enemmän niit tuli vastaa. Ne ei vaarallisia mut ehkä saattais saksillaa purra, jos niitten päälle astuu. Lisäks mua ällöö ajatus siit et kävelen pimeessä ja kuuluu vaa kruts ku astun niitten päälle. Ne ku liikkuu aika hitaasti ja on isojakin. Kuultiin eilen meidän respan taikkumiehelt, et ne tulee pimeellä kuivalle maalle etsii ruokaa ja et ne kasvaessaan

vaihtaa aina kotia. Eli niil aina joku simpukan kotilo mitä kantaa selässässään ja mihin piiloutuu jos vaara uhkaa. Ja sitkune kasvaa liian isoks ni niiden  pitää etsiä uus koti mihin mahtuu, eli isomi simpukan kotilo tai jotain. Ihan hauska tieto sinäänsä. Sit tääl tietty kaikkii liskoi sammakoit ja muit pikku nilviäisii minkä päälle en haluu astuu pimeel.........

Mut eilen kiitin luojaani siitä otsalampusta mitä kannettiin pimeellä mukanamme. Käveltiin meidän respan pikku tiellä ja perkele pilkkopimeessä valokeilaan meidän eessä tuli KÄÄRME keskellä kapeeta pikupikku tietä.  Ne paskiaiset mitä pelkäsin eniten tänne tullessani ja kun katja sano, et hän on asunu tääl 9 vuotta ja on nähny vaa 5  kertaa käärmeen ja ne usein siel metikös....niin luulin et okei ei niit oo niin paljoo ei törmätä sellaseen. Vaikka yks suomalainen nainen tääl kertokin pari päivää aiemmin, että parivuotta sit täällä käärme oli jotenkin päässy heidän ystävien bungalowin vessaan ilmeisesti viemärin kautta ja puri sit jotain ja kyllä sattu. Ni eikös me sellaseen törmätty ja kakkahalvaus meinas tulla. Oli onneks aika pieni metrin mittanen ja luokerteli vaa siit ihan meidän eestä pikku tien poikki ja meil tuli siis Rikin kaa vähän eriäviä mielipiteitä miten poistutaan tilanteesta. Riki ois halunnu jähmettyy paikalleen ja kattoo ku se menee pois ja minä puolestan juosta eri suuntaa karkuun samantien ku tsekkasin, et jatkaa matkaansa eri suuntaan ku me. No pienen sekoilin jälkeen selvittiin hengissä. Käärme ei purru ketään ja mentiin kertoo Katjalle, joka äidillisesti kyseli miten nyt voidaan :D tän järkeen Rikikin huolellisempi tukkii sitä suihkun viemärin holee sen jälkeen ku on käyny suihkussa :D

Riki löys apinoita :)

Käytiin tänään pitkähäntäveneellä Tonsai beachillä. Sellai muutamaa astetta hipimpi paikka tossa lyhyen matkan päässä. Ranta, muutama rantarafla mis rastahemmot chillas ja siistit kalliot mihin riki pääs taas roikkuu :)  tosi kiva ja rauhallinen paikka mis ei liikaa ihmisiä. Riki kerto, että baarimikko oli punasilmänen ku kävi viemäs roskii ja kyseisessä paikassa myytiin happy shakeja hieman korkeemmalla hinnalla mitä pelkät hedelmäshaket maksaa :) Päästiin taas vähän ihastelee hienoi luoliikin. Ja siin vaihees ku lähettiin niin meri oli kadonnut. Jouduttiin kävelee ainakin 100 metrii meren pohjamudissa ennenku löydettiin taas merivesi mist päästiin veneen kyytiin.

Eilen käytiin nopparattara beachillä ( tai jotain sinne päin) ja sieltkin oli vesi kadonnu satojen metrien päähän. Ranta oli vaa haisevaa pohjamutaa parisataa metrii pidemmälle ku yleensä ja sit se muta oli viel täynnä kaikkii ällöi  lierokotiloita. Mesta oli täynnä paikallisii, jotka etti lierokotiloita, ku olivat siinä uudenvuodenpäivä piknikillä rantapolun varjoissa. Ilmeisesti tuoretta merenelävää grillailivat. Tuntu myös siltä, et uudenvuodenpäivänä roskakuskit oli vapaalla, koska se paikka hais ihan hirveeltä ja täälkin kaduilla oli haisevii jätesäkkei, mitä yleensä ei oo.

Riki on saanu uusia kavereita apinoista. Ao nangin hyvä puoli on se, että ton biitsin eteläpäässä chillaa hirveesti apinoita. Löydettiin ne vahingos yks päivä, mut ne löytyy sielt kyl joka päivä, ku turistit ruokkii niit. Ekan kerran ku nähtiin ne niin pikkuapina kiipes rikin haaremihousujen lahjetta pitkin ylös roikkuu pää alaspäin rikin käsivarteen, ku halus pöllii Rikin kädessä olevan vesipullon. Lopult Riki luovutti pullon niille ku sen harteilla oli 3 pikkuapinaa ja yks tunki jo pikkusia tahmasormiaan rikin korvaan :D Siin meni Rikin yksityisalueen raja ja luovutti, et apinat suostu lähtee. Onneks ne isommat oli rauhallisii, eikä kiipeilly ihmisissä. Uudenvuodenaattona Riki halus viedä niille lahjaksi avatun kookospähkinän, jota ne kaapi pikkutassuillaan innolla suuhun. Banaaneist ei niin välittäny, ku saavat niitä liikaa. Joku urpo anto niille hilloo, josta kyl tykkäsivät, mut en usko et sokeri ja lisäaineet on kauheen hyväks apinoille.

Ollaan vähä piiloteltu auringolt pari päivää ku Riki sillä kiipeilyreissullaan oli vähä kärtsänny nahkansa, ku en ollu tuputtaa sille arskarasvaa. Mut sillä oli ollu tosi kivaa kiipee kallioit ja hyppii meree. Ne meni hienolla purjelaivalla sinne ko pudalle. Missä pääs kiipee köysitikkaita pitkin merestä parin metrin korkeuteen, josta alko kiipeilyreitti. Sitä sai sit mennä niin korkeelle ku uskals. Siel oli kuulemma kans tosi hyvät snorklausvedet.

Uudenvuodenaaton kunniaks käytiin starbucksissa pistää elämä risaseks herkku kahveilla ja vihreillä teillä :) Sit käytiin irkkupubissa, mis raaskittiin ostaa yks hiton kallis 6 euron pint magners siideriä. Muuten tyydyttiin alle 2 euron smirnoff iceihin ja breezereihin. Siel oli tosi kiva livebändi soittaa irkku musaa ja lämmin henki kaikenkaikkiaan. Yleisöst eka yks vaihto paikkaa basistin kaa sit sen jälkeen yks vaihto paikkaa lyömäsoitin tyypin kaa ja lopult yks herttanen irkkumies vaihto paikkaa kitaristi laulajan kaakin. Kaikki bändit jäsenet vaihdettiin siis kerran, mut eri aikaan sentään. Sit me mentiin illalliselle tohon rantsuun just ennen puoliyötä ja kerettiin vuodenvaihteeks muiden kanssa rannalle kattoo satoja ellei tuhansia ihmisten lähettämiä valkosia paperisia tulilyhtyjä ennen ku tosi hieno ilotulitus alko. Se oli siistii seistä meressä ja kattoo tätä kaikkee lämpimässä ja tosi lähelt. Helsingissä ku en oo viel ikinä onnistunu näkee kunnolla sitä isoo tulitusta, ku en oo päässy tarpeeks lähelle. Sit olin ostanu naapurikaupasta tähtisadetikkujakin mitä päästiin heiluttelee niin et muut oli kateellisii. Yks ruotsalainen poika tuli heti kyselee mist hän saa niit hänen tyttöystävälleen, joka oli muuten hankolainen. Ne kutsu meidät ulos bilettääkin niitten kaa, mut oltiin ehkä vähän tylsii ja mentiin vaa nukkuu nätisti pienessä hiprakassa. Näin vaihtui meidän vuosi.

Ollaan selvitty alun kulttuurishokista mitä tulee tähän kanariamaiseen ao nangiin. Ollaan löydetty täält apinat, ja huokeemmat ja ei niin älämölöset ruokapaikat ja naapurirannat pienen venematkan päästä. Ja on tääl lämmin ja ok ranta. Päälletulevat raflojen sisäänheittäjät toki vähä rassaa vaikka niin kauniisti osaavatkin muutaman sanan suomea. Lisäk toi naapurin irkkupubi on jees ja meidän majapaikka on ihan jees :) Aluks meinattiin lähtee täält saman tien, mut nyt ollaanki tääl yks yö pidempää ku oli tarkotus. Syynä se, että saatiin päivää myöhemmin vasta majotus meidän seuraavasta kohteesta Ko Bulon Leestä.

Lähetään siis ylihuomenna pakulla ja laivalla Ko bulon leehen, jotku kirjottaa myös Ko bulone. Se on niinpikkunen saari tuolla lähempänä Malesian rajaa, että monet paikallisetkaan ei sitä tiiä ja törmättiin tos finnmatkojen oppaaseenkin joka oli ihan huuli pyöreenä ku kerrottiin mihin mennään. Pieni saari mihin menee tyyliin kerran päiväs laiva ja sielt pääsee tyyliin kerran päivässä poiskin. Teitä saarella ei oo ollenkaan. Matkaopaskirja sano, et vaan autiosaari ois rauhallisempi. On siel yks kylä ja peräti joku pikku koulukin, oisko asukkaat ollu merimustalaisia. Meidän majapaikka on bulonhill, jonka omistaa ranskalainen nainen ja sen paikallinen mies. Sähköö taas vaan öisin ja voipi olla, että kännykän kuuluvuus taas siinä ja siinä enkä tiiä pääsekö nettiinkään. Tiedoksi kotiin päin, et ei tarvii huolestuu, jos meist ei viikkoon kuulu mitään.

Tavataan siis Niina ja Julia Ko Lantalla 18.1. Ja sitä ennen meidän suunnitelmat avoinna.4 yötä tuolla bulon leellä ja sit ehkä koh mookille tai ngaille tai kradanille tai jonnekin mihin vene vie ja mist löytyy katto pään päälle. Hyvää uutta vuotta!