Onneksi meillä hotelli hyvällä paikalla, et voitu kierrellä kuitenkin tätä Sairee beach ja village aluetta niin, että tarvittaessa pääsee nopeesti "kotiin" vessaan. Ollaan siis otettu aika iisisti.
Käytiin kuitenkin pari päivää sitten varaamassa snorkkelointi reissu huomiselle suomalaisen Koh Tao Divers firman kautta. Niitten toimipiste tos suht lähellä ja oikeesti ku lähesty sitä toimipistettä niin olo oli ku Suomessa. Kaikki tuntu sil pikku kadulla ja biitsillä puhuvan suomea ja talon seinässäkin oli ilmoitus suomalaisesta joulunvietosta jouluaattona jossain ravintelissa. Tällä saarella muutenkin hirmusesti suomalaisia. Rikikin törmäs sattumalta rannalla sen vanhaan yläaste kaveriin.
Sit eilen uskallettiin vihdoin vuokrata skootteri. Käytiin kysyy meidän respan miehelt, et suosittelisko se jotain vuokraamoo. No sehän suositteli meille sitten Taxia, koska skootterointi vaarallista ja ku joutuu luovuttaa passin niille vuokra-ajaksi niin se on sitten hyvä vipuvoima velottaa sulta 10000 bahtia ( reilu 200 euroa) pienistäkin naarmuista ja tiet on kauheita ja niin edelleen, et ottakaa taxi.
Tästä pelottelusta huolimatta käytiin vuokraa skootteri. Lisää alko pelottaa ku sopimuksessa luki, et velottavat 85000 bahtia meiltä jos hävitetään skootteri eli jos joku pöllii. :( otettiin kuvat skootterista ja vedettiin hirveet pottakypärät päähän ja lähettiin liikkeelle.
Riki sai ajaa ehkä reilun kilsan ja musta oli ihan hirveetä olla kyydissä, koska oon aina ollu se joka kyytsää skootterilla. Kauheen hutera ja suojaton olo. Onneks Riki oli niin ihana, että suostu mun antaa ajaa ja olla itte kyydissä. Näin mulla turvallisempi olo ku jalatkin yletty maahan ja olin rutistuksissa rikin ja skoottrein välissä. Lisäks Riki varmaa tajus et olisin ollu ihan hirvee apukuski ja tais se mua kontrollifriikikski sanoo :)
Köröteltiin eka etelän pikku rannalla Chalok Baan Kao baylle juomaan shakit. Siitä lähettiin kohti itärannan Tanote bay rantaa, koska siel iso kivi mist pääsee hyppii veteen.
Jessus mikä matka! Osin päällystämätön kuoppanen tie, jota pitkin piti ylittää tollai 200-300 metrii korkee vuori. Hiton jyrkkää, ihme et skootteri jakso ja alamäet ihan yhtä jyrkkää et puolet matkasta liuttiin vaan kaikki jarrut pohjassa rinnettä alas kuoppia ja kiviä väistellen ja toivottiin et ei kaaduta tai törmätä vastaantuleviin, ku osin tie aika kapeekin. Meinattiin ihan vaa kerran kaatuu, ku käännöksessä tiessä tuli pudotus ja pohja osu maahan ja käsi jarrulta lipes vähän kaasulle, mut onneks oli 4 toimivaa jalkaa tasapainottamassa ja ei kaaduttu.
Tanotella tuuli ihan pirusti, et ei siel aalloissa kukaan uskaltanu kalliolt hyppii alas. Riki ihasteli boulderointi kiviä ja nautittiin hetki maisemista ennen ku jatkettiin matkaa Hin wong baylle.
Hing wong bayn reissu ei mitenkää helpompi. Ylitettiin eka se vuori taas poispäin, sit köröteltiin suoraa ylämäkialamäki tietä pohjoseen ja todettiin, et ei hitto taas pitää ylittää 300m korkee vuori viel vähän pienempää ja pomppusempaa ja jyrkempää tietä. Ja sen tien piti oppaan mukaan olla hyvässä kunnossa, mut ketunkassit sanon minä. Päästiin paikan parkkipaikalle mikä oli varmaa puolessavälissä rinnettä niinku laskusuuntaan ja tajuttiin et kävellään sitä hiton jyrkkää pikku tietä
viel alas aikamoinen matka. Meinas takakenossa kävellessä alaspäin jo reidet kramppaa eli ilolla jäin oottaa ylöspäin menoa.
Maisemat oli kyl tosi kauniit. Kaunis kallioiden ympäröimä lahti missä tosi rauhallista. Yleensä hyvä snorklauspaikka, mut tosiaan oli aika kovat aallot, niin ei voinu snorkkeloida ku ois iskeytynyt heti kiviin. Eli nautittiin taas maisemista ja kerättiin voimia ylöspäin patikointia varten.
Ylöspäin mentiinkin sitten niin etukenossa, että jossain kohdissa oli melkeen nelivedon paikka, ettei taaksepäin kellahda ja vieri vauhdilla takas alas :) Mut siitäkin selvisin ja onneks rinteessä parkkipaikan kohdalla oli kiva pikku näköalatasanne ja kiska mistä mukava mies kissan ja koiran kera möi meille kylmää limpparii ja jääteetä, että oli vielä voimia puristaa skootterin jarruja kotimatkan ajan. Voin suositella kyllä kauniina ja rauhallisena näköalapaikkana ja tosiaan pienemmällä tuulella snorkkelointiinkin, jos haluu päästä väenpaljoutta karkuun.
Palautettiin skootteri ja kyllä oli kädet väsyneet ku puristanu koko päivän jarrukahvoja. Riki toki moneen otteeseen tarjos, että hän voi ajaa jos kädet väsyy, mut kontrollifriikkinä halusin ajaa. Ja ihan hyvin ajoinkin kaks päällä näillä teillä. Me eikä skootteri saatu yhtää lisänaarmuja ja ei jouduttu mitään maksaakaan skootterista ylimääräsiä. Ehkä ens skootterinvuokraus kerta ei oo enää niin jännä ja Riki saa oman skootterin, et pääsee kans ajaa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti