Matka alkaa

Päätin nyt alkaa kirjoittaa tätä blogia, kun 3 ihmistä on jo ehottanut ja kello on 5.34 yöllä enkä saa unta, koska eilen nukuin 15 tuntia...fiksua. Lisäksi perhekin saa tietää ollaan hengissä tätä ehkä lukemalla. Ok, mistä sitä aloittais....Noj josko aloittaisin ihan alusta.

Lähettiin siis reissuun rinkkojemme kanssa 4.12 yölennolla tänne Bangkokiin. En voi sille mitään, että oon niin lapsellinen, että toi nimi jotenkin saa mut aina hymyilemään :)
Meinasin jo vetää lentokoneessa itkupotkuraivarit, koska en päässy Rikin viereen istumaan. Riki oli siis käytävän toisella puolen ja mun vieressä istu outo mies, joka ehottomasti halus istuu ikkunapaikalla vaikka ulkona ihan säkkipimeetä ja hän ei vaihda paikkaansa...selvä :( Ihan meinasin olla sitä mieltä, että yksinmatkustavien ei pitäis olla ekana netissä varaamassa paikkojaan, niin että "ryhmässä" matkaavat ei pääse vierekkäin pentele! Noh se siitä vuodatuksesta. Päästiin hengissä perille, vähän vaa oli turbulenssia matkan varrella ja nukuttua en saanu juuri yhtään 9h 20min lennolla.

Lentokentältä saatiin ihan hullu taxikuski, oikein mukava, mutta vauhtia oli kokoajan vähintään 130km/h. Lisäks puikkelehti kaiken liikkuvan ja liikkumattoman välissä tällä samalla nopeudella ja vilkusta ei varmaan puhettakaan tässä koko maassa. Liikennehän muutenkin ihan hullua, et juu ei olla täällä ainakaan skoottereita vuokraamassa. Punasilla valoilla ei mitää merkitystä, eikä oikeestaan aina silläkään että ajatko omaa kaistaasi oikeaan suunta, varsinkaan skootterilla. Nää skootterikuskit varsinkin tunkee kaikista pikku autojen välisistä koloista vauhdilla ilman mitään pelkoa. Skootterissahan helposti matkustaa koko perhe eli 2 lasta ja aikuista saman menopelin päällä....nähty on.