Viimeinen teksti

Piti ekasta päivästä lähtien kun palattiin Suomeen kirjottaa uusi teksti. Jenni ei jaksa joten Riki kirjottaa nyt viimeisen. Saatiin ihmeen kaupalla uus koti ja työpaikat molemmille viikon sisällä palaamisesta ja elämä on palannut nopeasti takaisin ennalleen, reissusta palailee joka päivä useita muistoja mieleen mutta niissä meinaa olla jo unenomainen tuntu, jo ekana päivänä Suomessa todettiin että tuntuu ihan kuin ei oltaisi edes poistuttu.

Asiat unohtuu ja aika kultaa muistot tosi, tosi nopeasti. Alkupäivät Suomessa olivat, ainakin mulla, ihan uskomattoman hienoja pelkästään jo muutaman pienen plussan vuoksi. Siksi tällainen lista asioista mitä omasta mielestä tulisi muistella silloin tällöin, mieluiten mahdollisimman usein:

Kiitos ettei ole luteita tai torakoita.

Kiitos että saimme erittäin hyvät työpaikat ja mukavan asunnon hyvältä sijainnilta.

Kiitos että liikenne on täällä rauhallista.

Kiitos että ihmiset sanovat mitä tarkoittavat, eivätkä myöskään tuijota kadulla.

Kiitos että täällä on kaikkialla puhdasta ja kaduilla helppo kävellä.

Kiitos että Suomessa on mukavan viileää, varsinkin öisin, eikä tukahduttavan kuumaa.

Kiitos että pystyy pitämään toista lähellä ilman että on heti nihkeää ja lopulta hiki.

Mut haist kukkanen ettei tääl oo surffiaaltoja! Ehkä vielä joskus pääsee vielä takaisin aallokkoon pärskimään suolavettä pois suusta ja hieromaan sitä pois silmistä samalla kun meinaa hukkumisrefleksi iskeä laudan kanssa... mutta ei se nyt haittaa vaikkei pääsiskään.

Reissun viimeiset päivät Sydneyssä

Asuttiin ekat kome yötä sellases iha ok hostellissa ja siirryttiin sit vikaksi neljäksi yöksi tällaseen kivempaan Glenferrie Lodge hotelliin. Tällai kiva vanha tunnelmallinen talo tämmösella Kirribilli asuinalueella. Joen toisella puolella onkin sitten Oopperatalo ja ydinkeskusta. Sinne pääsee joko junalla tai munmielestä tunnelmallisempi vaihtoehto on lautta. 3 minuutin kävelymatkan päästä meistä on pikku pikku satama mistä lautalla pääsee 5 minuutissa tuonne ytimeen :)

Täällä oon ekaa kertaa pitkään aikaan saanu hintaan kuuluvalla aamupalalla kunnon mustaa kahvia ja tuoretta maitoa sen kanssa. Ku esim. malesiassa ensinnäkin musta kahvi oli aika pahaa niinku thaimaassakin, koska usein oli murukahvii. Ja sit Malesiassa kun pyysi maitoa siihen kahviin ni ne kaato sinne konsentroitua maitoa eli sellasta paksuu sokerimaitoo mistä vissiin keittämällä sais kinuskia tai jotain :) Sit ku Tiomanilla ostin kaupasta oman maidon, että voin lisätä sitä kahviini ni ei prkl sekin oli pahaa, koska kun katoin mitä maito sisältää niin se ei suinkaan ollut lehmän tissistä suoraan tullutta maitoa vaan se oli tehty maitojauheesta, maitorasvajauheesta ja jostain soijalesitiinistä ja tietty kaikenmaailman säilöntäaineista. Eli tämän takia pidän suuressa arvossa tämän paikan mustaa kahvia ja oikeeta maitoa :) ja muutenkin aika luksus aamupala, koska täällä choco pops muroja ja soijamaitoo aamupalalla mitä taas Riki saa syödä. Tän reissun aikana, kun harvoin ollaan käyty huoneen hintaan kuuluvilla aamupaloilla, ku ne aina paahtoleipää ja hilloo ja joskus muroi ja maitoo ja Riki ei saa syyä niistä mitään muuta ku korkeintaan muroja kuivana, jos on oikeeta merkkiä :) Täällä lisäks tietty saa kaikkee perus brittiaamupala hässäkkää munia, pekonia, papuja yms

Sit meillä on hieno taikalamppu meidän huoneessa yöpöydällä. Siinä ei oo nappia mistä laittaa päälle, vaan ku koskee sitä lampun jalkaa mistä vaan kädellä ni se syttyy. Sit ku painaa toisen ja kolmannen kerran ni se aina kirkastuu ja neljännellä kosketuksella sammuu. Sairaan hieno! Sit meillä käy ghostbuster imuroimassa meidän huoneen. Näyttää siis ihan ghostbustersilta ku sen imuri sellai reppumallinen.

Yks ilta käytiin pilkkopimeellä kylillä syömässä ja säikyttiin ku tuolla pimeillä kaduilla sellaset maitotölkin kokoset rotat hyppi puissa ja aidoilla ja ties missä. Epäiltiin eka et onks oravia, mut ei ollu, joten päädyttiin rottiin ihmetellen toki niiden puussa kiipeemistaitoa. Sit yks sellai istu kiltisti paikoillaan katukyltin päällä ja päästiin tutkailee sitä vähän lähemmäs ja ottaa tietty valokuvia. Alettiin epäilee sitä opossumiks, vaikka kumpikaan ei oikein tienny millanen on opossumi :) Sit toisella puolen katuu kulki nainen jolta kysyttiin, et mikä eläin se on. Nainen sitten vahvisti olennon opossumiksi ja paikalle tuli vanhempi paikallinen mieskin kuvaamaan tolpan päässä istuvaa otusta. Se nainen epäili, et se oli viel ei-täyskasvunen ja vähän peloissaan niin jätettiin se pian rauhaan. Mut jotenkin ne muuttu heti söpömmiksi, ku saatiin tietää et ne ei ole rottia vaan opossumeja eli pussirottia :)

Okei, mitäs muuta ollaan tääl viel tehty. Käytiin hienolla lauantaitorilla Rocks alueella, mikä kai Sydneyn vanhin alue. Oli sellai tori, et mun ois tehny mieli ostaa jokatoisesta kojusta jotain. Paljon käsityöläisten tekemiä hienoja juttuja. Sit toisena päivänä käytiin paddys marketilla. Se nyt muistutti mua lähinnä Viron mustamäen torista eli kauheesti kaikkee krääsää ja olevinaan halvalla.

Sit me ollaan käyty tääl vahingossa yksissä häissä. Käveltiin St. Patrikin kirkon ohi ja haluttiin mielenkiinnosta mennä sisään ni johan siellä kyseltiin, että tahdotko yhtäsuntoista tämän miehen/naisen kanssa. Istuttiin siinä takarivissä parin muutaman ulkopuolisen kaa hetki ja lähettiin menee, ennen ku pariskunta ois lähtenyt kävelee meidän ohi pois kirkosta. Oltais voitu ryhtyy kuokkavieraiks, jos meil ois ollu yhtään siistimmät vaatteet ja jos ei oltais niin erotuttu siitä 70 intialaisen porukasta :)

Me käytiin myös toistamiseen tuolla Manlyn rannalla ja Riki pääs viel vikan kerran surffaamaan. Kesken surffauksen iski syksy ja vesisade ja ukkonen, et siin sit mentiin nopsaa sen jälkeen syömään ja lämmittää Rikiä teekupin ääreen. Tässä vikana kahtena päivänä huomannu, et kyl syksy tänne on tulossa ku lehdet muuttuu keltasiks ja tippuu alas ja vettä alkaa sataa päivällä ja ukkostaa ja kolee tuuli tietty. Onneks tullaan siis syksyä kohta karkuun Suomen kevääseen :)

Meidän vikana päivänä kerettiin käydä viel suositulla bondi beachillä. Lähettiin siit rannikkokävelyreittiä Coogee rannalle. Oli tosi kauniit aalto-, ranta-, kallionseinämaisemat. Lopussa meinattiin viimesiin mäkiin kyl vähä hyytyy, kun energia meinas loppuu, mut hyvin päästiin perille just ennen ku alko sataa vettä. Matkallahan ois voinu pysähtyy uimaan monille rannoille, mut me vaa käveltiin, ku ei ollu mikään super aurinkoinen päivä.

Kaiken kaikkiaan oon kokenut Sydneyn oikein kivaksi kaupungiksi. Mun mielestä täällä on kiva ku pääsee noilla lautoilla joka paikkaan ettei tarvii käyttää vaa junaa ja bussii. Liikkuminen ollu tosi kätevää ku meil ollu viikkokortti millä saa matkaa niin paljon ku haluu. Ihmiset on tosi mukavia ja vaikka tää onkin aika iso kaupunki niin silti jotenkin kivan tiivis. Ja vaikka on kaupunki niin ei tarvii kauas mennä et löytää pienempää kylämeininkiä ja hyviä uimarantoja.

Se pitää kyllä vielä sanoa, että ku puhutaan että Singaporessa ei saa tehä mitään ja kaikesta tulee sakko niin kyllä täälläkin osataan. Ku meet junaan ni seinällä joku 10 merkkii mitkä kertoo mitä et saa tehä ja mitä pitää tehä. Sitku menee puistoon ni siellä on taas kymmenen merkkii mitä ei saa tehä. Esim ei saa telttailla, tehä nuotioo tai harjotella golfin peluuta. Mäku just meinasin alkaa pelaa golfia siinä kivalla nurtsilla rannan vieressä :) sitku menee rannalle ni siel kymmenen merkkii, jotka muun muassa lupaa 200 dollarin sakot tupakoinnista ja leijaa ei missään nimessä saa lennättä ennen huhtikuun ensimmäistä päivää :D Hostelli kieltää sen edessä hengailun klo 10 jälkeen illalla ja joka seinäs lappuu et millo keittiös saa olla tai ei saa olla ja kuin paljo tulee sakkoo jos et lähe ajallaan yms. :D Ja lautan kannella ku yks mies piti lastaan olkapäillään ni johan lautan kauttimien kautta kuullutettiin niin et koko laiva kuuli, et lapsi laitettava alas olkapäiltä. Ja vieressä joku kukkahattutäti jolla ei salee oo omia lapsia niin oli jo tyyliin ilmottamassa lastensuojeluun siitä miehestä, ku kehtas pitää lastaan olkapäillään lautalla, jotta lapsi näkee maisemia. Ja aamuutiset kerto just et legginsit oli laitettu bannaan eli kielletty jossain koulussa, koska häiritsevät koulussa. Et en tiiä erooko Singapore muusta maailmasta mitenkään muutenku et niillä niit purkkakieltojaan, joita liiotellaan. Saahan sinne viedä esim purkkaa, kuhan se ei sisällä nikotiinia jne.

Tänään lähetään ensten Singaporeen ja sieltä sitten Finnairin koneella takas Helsinkiin niin, että meidän pitäis olla torstai aamuna klo 6.20 Helsinki-Vantaalla, jos kaikki menee hyvin. Matka-aika joku 22 tuntia ja risat. Rinkat on pakattuna ja toivotaan ettei meidän Prisman halppisrinkat levii matkan aikana, ku saumat alkaa repee vähä joka suunnasta. Ihan ei vielä tajuta, että tää upee reissu loppuu tähän ja ollaan oikeesti tulossa Suomeen takas. Mut kyl se on ihan kivakin tulla taas Suomeen tuttuun ja turvallisen ja opetella ite tekee taas ruokaa vajaa neljän kuukauden ravintoloissa syönnin jälkeen.

3 ekaa päivää Sydneyssä

Päästiin hengissä perille saakka meidän torakkabussilla. Vaikka sen jälkeen ku tajuttiin torakat, niin ei kauheesti enää nukuttu. Ainoina bussissa pidettiin Rikin kaa lukuvalot päällä ja mulla extra valona viel otsalamppu penkillä. Ja onneks otsalamppui oli kaks, koska ekasta kerkes patterit loppuu ja otin toisen käyttöön. Sit tietty tyhjällä sprite pullolla aina liiskattiin niit torakoita ku tuli meidän reviirille. Isommat mä tosin pelottelin otsalampulla pois, ku en uskalta liiskata niitä.

Okei Sydneyssa onneksemme päästin samantien aamu seitsemän jälkeen meidän huoneeseen nukkumaan, koska huone oli edellisen yön ollu tyhjä :) nukuttiin siinä sit iltapäivän puolelle ja lähettiin tutustumaan ympäristöön kartan kanssa. Kuinka ollakaan tossa meidän lähellä täällä Kings crossissa menee paikallinen punaisten lyhtyjen alue eli sieltä löytyy hierontalaitosta ja liveseksi paikkaa ja vissiin ilosia tyttöjäkin pimeen tullessa yms.

Jatkettiin sieltä Royal botanic gardensiin ihastelemaan tosi kaunista puistoa jättimäisine puineen. Täällä hauska ku papukaijat lentelee tuolla perus harakoitten ja talitintsujen kaa :) Tänään meidän yli lens kakadu, jota ei oltais huomattu ellei ois rääkyny ku syötävä lentäessään meidän yli. Ku käveltiin ton puiston läpi niin päädyttiin maailmankuululle nähtävyydelle eli Sydneyn oopperatalolle. Siinä sitten tuli otettua pakolliset profiilikuvat, joissa oopperatalo ja näitten iso silta näkyy taustalla.

Tokana päivänä hitaan käynnistymisen jälkeen lähettiin lautalla tonne Manly beachille. Ihmisiä oli ihan pirusti ja surffaajia myös niin Riki ei sitten viittinyt mennä siihen tungokseen surffailee. Sen sijaan käveltiin ja shoppailtiin ja käytiin yksillä sellases kivassa havajilais henkisessä paikassa. Huomas, että ei oo kauheesti tullu juotua alkoholia viime aikoina, ku molemmat meistä meinas olla tillintallin yhden vahvan maitain jälkeen. Mä sain kans uudet punaset converset jollain 40 eurolla, mikä vissiin puolet siitä mitä saisin suomessa maksaa eli nyt on ees yhet umpikengät jolla voin tulla Suomeen. Rikillä asiat ei oo yhtä hyvin. Se ei haluu hommaa kunnon vaatteita Suomeen tuloa varten. Se tulee siis varpaat vilkkuen sandaaleilla ja hippihousuilla, joissa sääret vilkkuu. Onneks pakotin sen ostaa yhen hupparin tossa aiemmin, ku itekin ostin. Ettei tarvii kummankaan tulla t-paidassa Suomeen. Vaikka varmaan siel jo viikon päästä hellettä pukkaa.

Riki halus kertoo tähän väliin asian mikä multa ehkä unohtu kertoo ko lanta tekstissä Thaimaasta. Riki ihmetteli ekan puoltoista kuukautta Thaimaassa, et miten vitjassa niillä paikallisilla on niin paljon Iphoneja ja Ipadejä, kun Apple väittää, että hinnat on kiinteet ja niit ei saa yhtään halvemmalla Aasiasta. Miten siis jollain turistiravintolan tarjoilijalla voi esim olla Uusin Iphone 5, ku palkat ei viissiin oo kauheen hyvät Thaimaassa. No Riki sit meni Lantalla ihan asiallisen näköseen elektroniikka liikkeeseen siellä pääkaupungin ostoskadulla ja kysy et onks niillä Iphoneja. Oli siis kiinnostunut kysymään, että paljon ne maksaa. Tähän myyjä suoraan sano, et joo heillä on tosi hyviä Iphone 5 kopioita ja anto lasikaapista Rikille yhen käteen kokeiltavaks. Eli näin Rikin päänvaiva näitten I-laitteista selvis. Oisko sellasen tosi kivan kopion saanu jollain parilla sadalla...ei pysty muistaa ja paikalliset varmaa halvemmallakin. Riki sano, että kädessä laite tuntu ihan rimpulalta ja tökki vaikka kaikki iphone ohjelmat myyjän mukaan muka toimii, et ei Lumia vielä ainakaan joutunut väistymään Iphone kopion tieltä :) Ja Rikin kateus Thaimaalaisten Iphoneista katos :)

Okei palatakseni ausseihin, me käytiin tosi kivassa paikassa. Eli Featherdale wild life parkissa. Koitettiin miettii mikä ois paras paikka nähä koalia ja päädyttiin tohon, koska oli saanu jonkun palkinnonkin hienoudestaan. Sinne oli kyllä aika pitkä matka julkisilla kaikkien lähiöiden läpi, mutta opittiin samalla missä asuu intialaiset, kiinalaiset, mustat ja valkoset jne aina sen mukaa millasta porukkaa hengaili juna-asemilla.

Puisto näytti aluks ulkoo päin aika vaatimattomalta, mut sisältä oli ihana. Me rakastuttiin Oscariin, koalaan siis jolla oli asenne kohillaan. Se vaa mussutti lehtiä ja erittäin ilmeikkäästi poseeras turistien kaa ruokapalkalla. Puistossa siis hirveesti koalia. Ja opittiin, et tytöt ja pojat pidetään yleensä erillään en tosin muista miks ja sit kerran vuodessa ku niillä ois otollinen aika tulla raskaaks ne päästetään olee yhessä ja tapahtuu koalien paras hetki vuodessa eli 45 sekunnin pylsintä...,ja sit ootellaan taas vuosi seuraavaa kertaa. Odotellessa sitten vaa syödään ja nukutaan. Oli tosi chillejä ja lutusia karvakorvia kyllä kaikki.

Sit siel vapaana hyppi wallabeja ja kenguruita joille sai ostaa ruokaa ja syöttää kädestä. Se oli kans aika kivaa, ku ne näki sut niin ne kurkotteli päällään et onks sul ruokaa ja jos oli niin niist tuli sun kamuja ja sait silittää niit samalla ku ne mussutti jotain heinää ja jätskivohvelii sun kädestä. Siel oli kans ihan pikkusii, jotka oli söpöi ja sellasia mammoja joilla oli pikkunen vielä pussissaan. Tyypit jotka ei ollu söpöi ni oli liian isot emut, jotka paskoina koitti tulla pöllii aina ruokaa mitä halusit antaa kengurulle. Ne oli vähä pelottavia ku ykskin lähesty mua takaapäin ja jostain syystä päätti nokkasta tai lyödä päällään mua takaraivoon aika kovaa...paska! Muutkin ihmiset aina vähä hermostu niille ja ajo niit pois.

Sit siel oli kaikkii muitakin aussi eläimii kuten 4,5 metrinen krokotiili ja opossumejaja dingoja ja lepakoita ja tasmania devileitä, liskoja ja pingviinejä ( en tosin tiiä oliko ne ausseja ) sekä hirmuseti erillaisia lintuja ja wallabeja ja kilppareita ja hanhia ja pelikaaneja yms. Suosittelen paikkaa, jos joskus tuutte Sydneyn. Sen verran kauempana keskustaa, et ei oo liikaa turisteja, et mahut hyvin katteleekin niit eläimii. Tosi kiva!

Byron bay

On the road again biisi soi päässä eli taas alotin kirjottaa uutta tekstiä bussissa. Bussimatkaa on reilu 2,5 tuntii takana ja noin 11 tuntia edessäpäin ja aamulla pitäiskin sitten seitsemän jälkeen olla Sydneyssä. Onneks vaa 25 matkustajaa niin saadaan vallata jokainen yks kahenpaikka, josko helpottais unensaantia. Hirvee tosiasia on, että matka on lähellä loppuaan ja enää ollaan viikko Sydneyssä ennenku lähdetään Suomea kohti.

Edelliset kolme yötä oltiin Byron bayssa. Kaupunki suhteellisen pieni, mutta porukkaa aika paljon, ku suosittu turistikohde. Ja me viel mentiin sinne viikonloppuna jolloin enemmän lössii siel bilettämässä. Kaupungissa paljon kaikkee hipahtavia pikku myymälöitä ja paljon trubaduureja ja ruokapaikat mainostaa terveellisyydellään. Mekin löydettiin yks ihana antipasto paikka. Ja Riki sai vielä maidotonta suklaasorbettiaankin tuolta. Kiva pikku asia, et kaikki pukeutuu tosi värikkäästi, harvalla on kokomustaa päällä. Aika rento hippimäinen ympäristö siis kaiken kaikkiaan. Naisetkin avoimesti ottaa tissit paljaana arskaa tien vieressä nurmella. Kaupunki kanssa tunnettu aalloistaan ja siksi surffareitten kohde.

Ku mentiin niin oli tosi kovat aallot, johon aloittelijoita ei päästetty ja seuraavana yönä tulikin siisti ukkosmyrsky. Koko taivas vaan välkky hirveen usein, mutta ääniä ei kauheesti kuulunut. Paikkaansa piti sekin, että myrskyn jälkeen on poutasää. Eli sit tuli pari päivää jolloin Rikikin pääs surffailee. Ekalla kerralla oli tosin viel turhan isot aallot ja paska lauta, mut tänään ennen lähtöä Riki taas nautti surffauksesta paremmalla laudalla ja jokainen jaloilleen pääsy oli riemuvoitto :) Nyt sen nännit huutaa kyllä hoosianna varsinkin ku niihin menee suolaa tai saippua. Onneks meillä bepanthenia mukana :)

Ekat pari yötä oltiin tosiaan 10 hengen dormissa. Ja tietenkin meidän huone oli täynnä 18-21 vuotiaita, jotka oli valmiita bilettää. Oli ihana seurata kuinka meidän viereisissä sängyissä olevat tytsyt kaverustu ku leikkikoulussa lapsena. Esitteli itsensä toisilleen ja kysy, et mennääks yhessä bilettää ja sit ne läksi :) ja niin heistä tuli kavereita. Me oltiin vähä vanhoja ja raihnasia ja jätettiin biletykset väliin. Molemmat yöt meni vähä kehnosti nukkuessa, ku oli sen veran älämölöö ja aikas kuuma. Mut onneks meil oli varattu vika yö sellaselta leirintäalueelta sellasesta pikkasesta peltimökistä. Siellä saatiin sitten vanhoina ja raihnasina nukkua univelkamme pois :)

(( Torkuin tässä kirjotuksen välissä sellai viis tuntia ja herätessäni huomasin et prkl tää bussi kuhisee pikkutorakoita. Nyt oonkin 2,5 tuntii ollu valot päällä ja huitonut otsalampulla mua lähestyviä viel että eivät tulis mun iholle prkl! Riki tappaa niit nyt limpparipullolla :) ))

Me tosiaan vika yö oltiin Glen villa resortiss, missä siis pientä peltimökkii ja paikkoja karavaanareille. Oli ihan hauska nähä sellaikin majotus. Meitä kyl luultiin siel joksku asiattomiks kriminaali oleskelijoiksi, koska ku illalla tultiin sinne alueelle respan ohi niin työntekijätytsy tuijotti meit ikkunasta. Käveltiin ohi ja katsoin taakseni ni se siirty lähimpään ikkunaan tuijottaa meitä viel meidän perään. Jatkettiin matkaa kohti meidän kotia niin johan se kruisailee golfkärryllä meidän perään ja uteli, että asutaanko siellä ja missä mökissä ja piti avainkin näyttää ennenku jätti meidät rauhaan. Mä syytän tota Rikin hippipartaa....ei sopeuduttu kaikkien karavaanareiden joukkoon :)

Matka Ausseihin ja ihana Noosa

Ollaan taas tien päällä greyhoundin bussissa Noosasta Byron Bayhin. Byronissa Riki joutuu kohtaamaan sen mitä on tähän saakka saanut välteltyä eli dormin. Yllättäen päivää aikasemmin lauantaiksi ei tuntunut kaupungista löytyvän mitään muuta kohtuuhintaista kuin dormi sängyt meille niin mikäs siinä. Kaksi yötä nukutaan nytten sitten 10 hengen huoneessa :)

Noh mehän siis tultiin Ausseihin Etihadin yölennolla Singaporesta. Etihadia voisin kyllä suositella lentoyhtiönä. Mun mielestä vähän tilavammat istuimet, ku yleensä ja kaiken kaikkiaan vähän luksuksenpi turistiluokka ku yleensä. Sai menun ruoista ja oli valinnanvaraa ja kunnon kuulokkeet, ei mitään kakkoja nappikuulokkeita yms. Tai sit mun mieltymys Etihadia kohtaan johtuu vaan siitä, että kone ei ollu ihan täynnä, joten minä ja Riki saatiin molemmat 2 istuinta tällä yölennolla ja näin sai nukuttuakin peräti jonkun verran ku pääs makuulleen sikiöasennossa ja silleen.

Aikasemmin mua oli peloteltu, että maahantulo saattaa olla hankala, mut me päästiin vissiin helppoon jonoon ja näin meiltä ei liikoja kyselty. Oltiin tietty maahantulolappuun merkattu kaikkiin kysymyksiin oikeat vastaukset. Eli ei mitään ruokaa ja sille, eikä meil ollukkaa oikeesti ku naksuja mitkä ei niitä kiinnostanut. En tiiä tosin oisko avaamattomassa paketissa olevat kuivatut hedelmät pitäny ilmottaa, ku hedelmät ois, mut en jaksanu, ku en aatellu sitä pussia edes tässä maassa avata. Noh lisäksi merkattiin meidän lappuun tulevaksi majapaikaksi pikku kaupunki nimelta Noosa. Eka nuori jäbä passintarkastuksessa heti huomas sen ja kehu paikkaa ja toivotti meille rentouttavaa lomaa eikä lisäkysymyksiä. Sit päästiin laukkujen luo niin seuraava työntekijä äijä halus nähä meidän lapun. Naureskeli taas meille, että ai noosaan ootte menossa, hyvä paikka ja pisti meille leiman lappuun. Ja merkinnät vissiin, että päästiin koirajonoon eikä kunnolliseen tavaroiden tarkastus jonoon. Koirajonossa sit seistiin punasella viivalla rivissä kamojemme ja muutaman muun turistin kanssa kun koira tuli paikalle. Koira haisteli meidät ohi kävellessään ja päätti jäädä vähän nuolee Rikin reppuu. Sen taluttaja nainen vaa naureskellen kysy, et onks meil jotain makeeta repussa ja ku vastasin et rice crackerseja niin taas nainen vaa naureskeli et sellastako hänen koiransa tekis mieli saada. Se siitä! Tosi. Nopeesti käveltiin maahan, ku kaikki naureskeli meille ilosena :) Sit päästiin viellä samalla pikkupakulla kaikkien eläkeläisten kaa kohti noosa tällasella palvelulla, joka vei kotiovelle saakka :)

Singaporen kentällähän lähtöselvitysnainen alko epäilee, et onks Rikil oikeesti sen passi. Alko kyselee, et milloin kuva otettu yms. Pari päivää aikasemmin oli siis tää malaysian airlinesin kone kadonnu ja siel oli ne tyypit varastetuilla passeilla niin ehkä tuijottivat Singaporessakin sitten passeja tarkemmin. Rikillä siis neljä vuotta vanha kuva passissa, missä sil pitkä tukka ponnarilla ja ei oo partaa niin ei lähtöselvitysnainen meinannu tuntee parrallista Rikiä samaksi mieheksi, mut läpi päästiin.

Oltiin siis Noosassa 5 yötä At the sound nimisessä majapaikassa. Ja ajateltiin et oltais voitu ostaa 100 000 eurolla se kämppä missä majailtiin, myivät siis myös niitä samoja asuntoja. Pihalla hienot grillikatokset, uima-allas ja poreamme. Asuntokin oli tosi kiva studio, missä oli keittiö, olkkari ja makkari kaikki tilavasti samassa huoneessa ja extrana poreamme kylppärissä :) Lisäksi paikan pitäjä naisella oli ihana Angus koira. Sellai jäätävän iso ja paksu pötikkä, joka aina tuli nuolemaan mun sääret. Majapaikkaan sisäänkirjatuessakin oli vaikee pitää pokkaa, ku joku lipo mun sääriä ihan antaumuksella. Sijainti oli vajaan 2 kilsan päässä Noosan päärannasta, missä Riki kävi mm. Surffaamassa eli hyötyliikuntaakin tuli harrastettuu ku käveltiin aina johonkin suuntaan, kun bussi niin kallis. Kerran kyl tavattiin bussikuski, joka innostu mun hiluista vaihtokassaks niin paljon, et velotti meilt vaa 2,6 dollarii, kun yleensä se olis kahelta 10,40 . Sillä sedällä tais olla lääkitys  kohillaan sinä päivänä ja päätti antaa turisteille vähä allennusta :D

Noosassa tuntu silt, et melkein kaikki surffas ja kaikki vietti niin terveellistä elämää. Aamu kuudelta kaduilla suorastaan ruuhka, kun kaikki on lenkillä :) ja sen lisäks kaikki oli kauhian hyväntuulisia ja kovia jutustelemaan. Oikeesti tosi mukavan oloinen pienehkö kaupunki. Me löydettiin sieltä pieni taivas Rikillekin eli Coles supermarketin gluteenittomien tuotteiden osasto. Ei olla nähty mitää gluteenittomaksi merkattua varmaan koko reissun aikana ja nyt löyty kauppa mis oli 10 metrii levee hylly gluteenittomia tuotteita. Riki sai sit pastaa, paahtoleipää, suolakeksejä, kaurapatukoita, riisi crackersejä, nuudeliannoksia yms. Lisäksi kaupungista sai paljon dairy free tuotteita ja Riki sai taas uuden kokemuksen ku pääs syömään maidotonta suklaasorbettia yhestä jätskikiskasta.
Meil oli kans keittiö niin kokattiin ekaa kertaa reilu kolmeen kuukauteen. Tehtiin sellasia herkkuja, ku paprikasienimunakas ja pastakastiketta ja marinoitua kanaa :)

Tuntuu, et ollaan kävelty koko Noosa ympäri ristiinrastiin. Yks ilta ajateltiin, että kävellään kotiin kaupalta joku 3,5 kilsaa kauppakassien kanssa, ei oo paha ku menee joen vartta ni on kivat maisematkin. No ei huomioitu sitä, että seittemän jälkeen yhtäkkiä tuli ihan hiton pimee, et käveltiin pilkkopimeessä niin et jäi maisemien katselu vähän vähemmälle. Lisäks alkumatka käveltiin sellasen ison tien reunass pilkkopimees. Onneks oli otsalamppu taas käsilaukussa, et vähä näki ettei boa käärmeiden päälle hyppiny. Ilman lamppua ois saattanut vähän pelottaa pilkkopimees autotiellä kävely :)

Parin päivän päästä otettiin vähän fiksumpi kävelyreitti. Tarkotus oli lähtee heti aamusta kävelee Noosan luonnonpuistoon, koska aamulla vois viel nähdä koalia. Noh meidän aamulla liikkeelle lähtö on nykyään sitä, että lähetään kotoota klo 12 jälkeen kauppaan ostaa eväät ja sit siin puol kahden aikaan vasta oikeesti lähettiin sille meidän 8 kilsan kävelylle. Eka pari kilsaa oli katusuunnistusta asuinalueella, et löydettiin polun alku. Ja pisteet Noosalle, että oli hiukka paremmat patikointi polut kun tiomanin saarella. Oli ihan silminnähtävä polku ja opas viitatkin aina risteysten kohdalla. Eli hyvin löydettiin reilu parin kilsan jälkeen meidän piknik paikka Alexandria bay eli paikallinen nudisti ranta :) Tää nudisti osuus tuli vähä yllätyksenä, koska olin unohtanut, että Marjo oli sanonut mulle jotain nudistirannasta. No rannan aallot oli ihan sairaan isot, että ei siel voinu ees uida. Eli tosi rauhallinen ranta. Siel oli ehkä vaan 10-20 miestä ulkoiluttamassa pippeliään. Huvittavan näköstä oli ku vastaan tuli mies, jolla oli sairaan iso hattu päässä, paita päällä, iso reppu selässä, mutta housut oli jäänny jonnekin. Et tää mies oli todellakin vaa ulkoiluttamassa siel pippeliä, ei ottamassa kokovartalo rusketusta. Ei taidettu nähdä oikeesti yhtään nakuilevaa naista rannalla. Noh me nautittiin siinä nakujen ihmisten keskellä meidän lounas ja jatkettiin matkaa. Kovasti koitettiin etsiä koalia puista, mutta ei siinä paahteessa paljon koalia nähty. Loppumatka meni rannikkoa pitkin kävellessä katsoen upeita aaltoja ja surffareiden menoa.

Paikalliset kerto meille, että Noosassa käy kauheesti suomalaisia surffamassa, mut yllättäen me törmättiin vaan yhteen vikana iltana ja sekin oli töissä sellasessa turisti matkamyymälässä. Ku yleensä ollaan törmätty suomalaisiin joka paikassa. Meidän matkamuistomyymälän myyjä mies osas vaikka kuinka paljon suomenkielisiä sanoja ja toivotuksia meille sanoa. Ja ihmetteli, et käydäänkö me oikeesti saunassa, hakataan siellä toisiamme risuilla ja sit meinnään lumihankeen kierii....hullua! Koska näin oli joku suomimamma hänelle väittänyt ja pyytänyt mukaansa Suomeen harrastamaan tätä. Ja pakkohan meidän oli vahvistaa, että juuri näin me teemme vaikka tolleen ilmaistuna kuullostaa hieman hullulta :)

Sain vihdoin patistettuu Rikin parturiin!!!  Mut partaan ei tietenkään saanu koskea :) parturikampaajakin kyllä totes, että kannattaa toi reissuparta varmaan ajaa ennenku alkaa Suomessa hakee töitä, et näyttää vähän siistimmältä :)

Vikana iltana niinkuin ekanakin tuhlattiin törkeesti vettä, ku otettiin kylvyt meidän ihanassa poreammeessamme, mutta ne oli ehkä ainoot kylvyt ainakin seuravaan 10 vuoteen ni ehkä ei tunneta huonoa omatuntoa niistä :)

Singapore

Omg! Tänään illalla pitäis päästä yölennolla Singaporesta Brisbaneen Ausseihin. Vähän jänskää, ku malaysian airlinesin konekin tippu vissiin taivaalta tossa vuorokausi sitten :S Noh kyllä kaikki varmasti menee hyvin Etihadilla.

Ollaan oltu siis Singaporessa nyt 4 päivää ja on tää ollu ihan jees kaupunki, vaikka kuultukin negatiivisia mielipiteitä tästä. On ihan kiva pitkästä aikaa olla kaupungissa missä on mm. kunnon jalkakäytävät, ettei tarvii tien reunassa kävellä ja ollaa valppaana ettei tipu johonkin metrin syvään betoniojaan tai jää auton alle. Tää näiden puhuma singlish englanti tuottaa kyllä hieman vaikeuksia, ku ei useimmiten ihan ymmärrä :) Vähän ollu shokki tää yhtäkkinen hintojen nousu. Sama ruoka mistä maksoin viime viikolla alle 2 euroo maksaa nyt 10 euroo plus 17% verot ja palvelumaksut ja on lisäksi paljon mauttomampaa.

Ollaan toki vähän käyty shoppailemassa täällä, koska niin kuuluu Singaporessa tehdä, ku täällä hirveesti kauppoja. Sit käytiin kattoo Lego movie leffassa ja no jaah...ei ollu erikoinen, mut nähtiimpä näiden leffateatterikin. Okei Rikin mielestä oli hyvä :) Vähän yllätti, että täällä kaikessa hienoudessaan ni iso leffateatteri ei ollu yhtä hieno, kun aiemmin Malesiassa pienemmässä Georgetownissa.

Sit jännä juttu mikä tapahtu meille molemmille. Samantien ku ylitettiin raja ja tultiin Singaporeen ni molempien vatsat alkanut toimii paremmin ja normaalimmin eli toivottavasti nyt on takana kolmen kuukauden vatsavaivat suuremmassa tai pienemmässä määrin :D

Rajanylitykseen meni yllättävän paljon aikaa. Kesti oikeesti kaks tuntii se,  että bussi ajo meidät malesian rajan tuntumasta eka heidän passintarkastus rakennukseen mis saatiin leima et ollaan poistuttu maasta. Sit taas bussilla siltaa pitkin Singapore saarelle ja heidän passintarkastukseen tyhmien kysymyksien luo ja sit taas oottelee bussii, jolla päästiin keskustaan. No mut ihan ok rajanylitys vähä sekava.

Meil oli eka kaks yötä huone little indian kupees. Huoneella oli kokoo kai 9m2 ja siin oli parisänky ja kaappi ja noin metri seisomatilaa. Sit siirryttiin toiseen hostelliin lähemmäs keskustaa ja saatiin tällai mielenkiintonen huone. Piti olla 9m2 huone kerrossängyllä. Me saatiin varmaa joku vanha varasto. Lattiapinta-alaa on tollai käytävä, mikä ehkä nippanappa 7 neliöö ja meidän sängyt on täällä katon rajassa parvi henkeen....tosin sillein että ei nukuta huoneemme päällä vaan meidän sänkyjen alla menee hostellin käytävä, mis muut ihmiset ravaa. No Riki on kuulemma aina halunnut tällasen parven :) ja mehän ei siis nukuta vierekkäin vaan tälleen pitkulasti päät vastakkain :) eli täällä ollaan maksettu taas huoneista enemmän ku ikinä missään muualla ja samalla ollaan saatu pienemmät huoneet, ku missään ikinä....mut sopu sijaa antaa.

Singapore Zoo oli muuten tosi upee paikka! En oo ikinä ollu niin upeessa eläintarhassa ja olin tätä mieltä, jo ku tapasin ekat eläimet. Ne oli sellasii sairaan isoja gaviaali krokotiileja, jotka meni siin joessa meidän alla ja yläpuolella roikku puussa mustat apinat. Siis ei mitään nähtäviä aitoja. Tää eläintarha siis jotenkin tollai avomallinen pitkälti, et eläimet ei oo missään häkeissä....vaan just pienen muurin takana tai vallihaudan takana tai sit et siin ei oo mitään näkyvää välissä. Ja ihmettelin et miten se on mahdollista, ettei kaikki apinat hyppää niskaan ja kengurut tuu hyppii päälle....mut toimisko sit jotenkin näkymättömästi sähköllä tai jotain?!? Nähtiin siis kenguruita, valkosia tiikereitä, jätti alligaattori krokotiilejä, monenlaisia apinoita, leijonia, kiraffeja, komodon varaaneja, jättikilppareita ja ties mitä kaikkee siistii! Suosittelen...pesi korkeasaaren ihan viiskytseitsemän nolla!

Sit ku vauhtii päästiin näissä nähtävyyksissä niin mentiin kanssa Universal Studiolle. Mähän oon käyny hollywoodin universal studiolla joten vertailu oli kova, jonka jenkkiversio tietty voitti.....mut oli näittenkin versio ihan siišti. Teemoina oli Madagaskar, Transformers, Muumio paluu, Shrek, Hollywood, New york, Jurassic park, Mupetit ja varmaan oli jotain muutakin. Ku käytiin lauantaina niin nähtiin ihan ok paraatikin. Yllättävän hieno oli niitten Transformers 3D kyyti missä meinas oikeesti tulla pissit housuun ku oli niin pelottava ja kyyti sellasta et tälläselle vanhenevalle ihmiselle meinas jo tulla pahaolo :D

Tää meidän toka majapaikka on aika hienolla sijainnilla boat quaylla eli riversidella eli joki menee meidän "kodin" ohi. Ja koko joenvarsi täynnä kivannäkösii pikku rafloja. Tuolla taustalla sit kohoaa korkeat pilvenpiirtäjät. Tuntuu, että kyl tääl ois enemmänkin nähtävää, mitä me keretään 4,5 päivässä kattoo, mut ei kerkee jäädä kattelee, koska Riki odottaa jo innolla, et pääsee veivaa ausseihin aaltoja ja mä pääsen maahan mihin oon aina halunu päästä :)

Tiomanilta lähdöstä piti viel kertoo, että oli se vähän haikeeta, ku oltiin siel kaks viikkoo oltu. Tajuttiin, et siel ei kukaan koittanut huijata ja hinnat oli tosi halpoja, toisin ku odotettiin. Liskot ei tunkenut vessaan. Ihmiset hirmu mukavia. Vikana iltana tajuttiin, et meillä oli jääny aika paljon rahaa yli siitä mitä oltiin laskettu että oltais voitu kuluttaa, niin annettiin eka 100 ringgettiä tippii meidän resortin henkilökunnalla. Siitä hyvästä tai ainakin sen jälkeen sain koskettavan halin ihanalta naiselta, joka oli oikeesti joka päivä siel bushman resortin kahvilassa töissä. Ja vannotti, et meidän pitää tulla takas kanssa. Sit mentiin huoneeseen ja tajuttii, et tippi oli liian vähän, ku siel monta työntekijää, nii Riki kävi antaa viel 100 ringgettii lisää eli annettiin jotku 45 euron tipit niille työntekijöille meidän kahden viikon oleskelusta. Ikinä ei oo tipattu mitää noin suurella summalla :) mut toi oli ihan sairaan hyvä paikka ihanan henkilökunnan kera.

P.s. Matkalla Tiomanilta Mersingin kautta Singaporeen ruokailtiin Mersingin bussiasemalla. Ja ekaa kertaa mun naaman eteen tuotiin kananjalka kaikkine varpaineen ja säärineen vaikka mä tilasin vaa currykanaa. Ei oikeesti pystynyt ees maistaa. Paikallisille varmaa suurta herkkuu, mut ei vaan pystynyt. Koitin siitä huolimatta syödä kaikkee muuta silt lautaselt sen jälkeen ku siirsin jalan Rikin lautaselle, ku naljaili mulle että miks en syö sitä :)

Tioman osa 2

Viimeistä viedään Tiomanilla, kun huomenna ois lähtö kohti Singaporea. Tänään siis hirveesti tehtävää! Rikin pitäis viel käydä surffaa, pitäis viedä pyykit pestäväks naapurin tädille, pitäis valita rannan suomalaisista kirjoista joku hyvä matkalukemiseks ja jättää omat vanhat kirjat tänne, syödä vikat ruoat meidän tosi hyvässä bushman cafeessa ja maksaa piikki pois, käydä ostaa matka imeskelykarkkeja mun yskän tukehtumiskohtauksii, leikkaa Rikikn viikset taas, kattoo hotelli Singaporesta ja virittää riippukeinu meidän kuistille.

Rikillä oli siis synttärit tossa melkee viikko sitten. Se sai aamulla hirveesti lahjoja kuten tölkkilimppareita ja kaikkia paikallisia erikoisnaksuja, kuten hernenaksuja, mustekalanaksuja, broilerinaksuja ja vegenaksuja sekä muutaman karkin ja sen lemppari rice crackerssejä. Lahjanosto oli vähä haasteellista, koska tässä juarassa on peräti kaksi pikku kauppaa. Eka luulin, et Riki saa tyytyy noihin herkkuihin, mutta sitten löysin sille vielä päälahjaksi Riippumaton. Siinä tosin ei oo köysii mukana ja köyttä ei tältä saarelta niin vaa löydykkään. Käytiin ihan pääkylä Tekekissäkin ettii köyttä, mut ei.

No eilen kun tulimme toiselta rannalta omalle rannallemme seikkailureittiä rantakallioiden kautta, niin arvatkaa mitä me löydettiin rantakivistä??? Kyllä juuri sopivan paksuista sinistä meressä ajelehtinutta köyttä ainakin 10 metriä!!! Köysihän ny oli osin ihan rispaantunutta ja siin oli ties mitä simpukkakotiloo kiinni, mut saatiin siit pari hyvän mittasta pätkää, joita liotettiin yön yli ämpärissä. Ja näin vihdoin löyty köydet meidän riippukeinuun, että Riki voi vikan päivän chillaa kuistillamme vaan uudessa keinussaan :D Ja kyllä tuli hyvä mieli ku siivottiin ympäristöä ja käytettiin kierrätysmatskua sen sijaan et oltais ostettu uus köysi. :)

Riki tosiaan on tykänny käydä surffailee vaikkakin tuo vuorovesi on viimepäivinä vähän vaikeuttanut sitä. Aiemmin päväl vesi oli korkeemmalla mut nyt on niin kova laskuvesi suuren osan päivää ja pienet aallot et se vähä vaikeuttaa. No on Riki pystynyt nytkin aamusin käydä ku vesi vähän korkeemmalla, ei siel hirveit aaltoi kyl oo mut pientä ja tuleepahan tasapainoa harjoteltuu ainakin. Riki on jopa päässy jo seisomaan laudalle pieneksi hetkeksi ennen veteen molskahtamista tai viime aikoina rantahiekkaan törmäämistä, ku ei oo vettä eikä aaltoo. Koitettu löytää surffipaita suojaa nännejä, mut eihän tääl sellast oo löytyny, mut normi t-paitakin ajaa asian.
Viidennellä kerralla ku Riki meni kysyy laudanvuokraajalta, että saako ottaa yhden laudan, mitä on yleensä käyttänyt niin vastaus oli tyyliin, et Tietenkin, siihen on jo kirjoitettu sun nimes :) Tämä ystävällinen vastaus saatto johtuu siit, että siinä paikassa lautavuokran maksaminen on aika haasteellista, ku se maksetaan lähtiessä ja ku sielt ollaa pariin kertaan koitettu lähtee niin kukaan henkilökunnasta ei oo ollu paikalla. Lähettiin siis kerran maksamatta, ku paikka oltiin laitettu kii vissii sil aikaa. No kolme päivää myöhemmin, ku Riki kävi taas ja meni maksaa ja makso edellisenkin kerran samalla, niin siltä jätkältä meinas mennä pasmat ihan sekasin. Yllätty vissiin tästä rehellisyydestä ja näin Riki rehellisyydellään sai nimikkolaudan :D Lisäks tuo surffilaudan vuokrauspaikka Beach shack on Rikin mieleen ku siel Riki pääsee soittaa taas kitaraa.

Jouduttiin tossa kuunvaihtees luopuu meidän ilmastoidusta jättimökistä ja muuttaa tälläseen pienempään kolmenhengen tuuletinmökkiin. Mikä teki kyl ihan hyvää mun kurkkukivulle, joka ei oikein tykänny ilmastoinnista. Tässä mökissä jouduttiin tosin ikkunat sitoo vaatepussien naruilla sisältä kii toisiinsa, etteivät aukeile omia aikojaan. Meinas yks ilta jänskää ku tultiin kotiin ja ikkuna kuistille oli auki....et prkl onks joku murtautunut meille, mut ei onneks salvat ei ihan vaa pidä. Muuten tosi kiva mökki. Samalla päästiin eroon joka yö koputtelevasta oravasta. Isossa mökissä siis väliseinäs asusteli kai orava, joka herätti meidät joka yö koputtelemalla ja raapimalla seinää meidän sängyn päädys. Sille laitettiin ansakin mökin taa banaanihoukuttimella, mut ei meidän aikana ainakaan jääny nalkkiin.

Tyttöjen eli Suvin ja Nooran vikana iltana istuttiin iltaa vähän tavallista pidempään nauttien näitten hyviä viinejä ja bissee. Bushmannissa oli kiire ilta ja yks limanen miesturisti luuli Suvia jo henkilökunnaksikin, ku Suvi vähä vei tiskei keittiöön ja haki meille lisää viiniä ite ja siinä sit vei lisää viiniä muillekin asiakkaille ku henkilökunta ei kerenny. Lopulta ystävällisesti siirryttiin meidän kuistille jatkaa tissuttelua, et henkilökunta pääs kotiin. Tääl ku kauheen kätsästi voi lähtee ravintolasta ja ottaa sielt mukaan matkaevääks pullon viinii ja kuus bissee ja piikkiin tietysti :) meidän seuraan liitty myös noita suomalaisia surffareita ja ihan hauska oli vaihdella matkakokemuksia yms.



P.s. Vaikka beach shackin työntekijä lupas soittaa aalloille, et ne tulis, niin ei ne tullukkaan ja Riki ei täällä päässy vikana päivänä enää surffailee. Sai tyytyy vaan kitaran soitteluun. Saatiin riippukeinu viritettyy. Ja sit chillattu vaa ja heitelty frisbeetä.